Nykyinen suhdanne- ja maailmantilanne jakaa yrityksiä ja Suomen eri alueita voittajiin ja häviäjiin. Peräkkäiset ja rinnakkaiset kriisit ovat supistaneet monen mikro- ja pienyrityksen toimintaa, kaventaneet taloudellisia puskureita, nakertaneet kannattavuutta ja lisänneet lopettamisia. Samalla esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation edistyminen ovat avanneet yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia. Tiedot käyvät ilmi EK:n kyselystä, johon vastasi lähes 1 000 työnantajayritystä.
Kasvuyrityksiä on tällä hetkellä noin 27 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä (21 % vuonna 2019). Lukumääräisesti tämä tarkoittaa arviolta lähes 20 000 yritystä, jotka vastaustensa perusteella tavoittelevat vähintään 10 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua ja ovat myös kasvaneet 10 prosenttia tai enemmän edellisen vuoden aikana. Sen sijaan vientiyrityksiä on nyt Venäjän kaupan loppumisen jälkeen parituhatta vähemmän kuin vuosi sitten, arviolta noin 22 000 kappaletta (24 000 vuonna 2022).
”Yrityksiä on lopetettu kiihtyvään tahtiin ja työnantajayritysten määrä on tämän tuloksena huolestuttavassa laskussa. Liikevaihtoaan kasvattaneiden kasvuyritysten lukumäärä on sen sijaan kasvussa, vaikkakin yleinen kustannusten nousu selittää osan kasvusta. Kuitenkin lähes 80 prosenttia kasvuyrityksistä kertoo myös kysynnän lisääntymisestä. Vientiyritysten määrä on sen sijaan laskenut edellisvuodesta lähes kymmenyksellä, jota pitkälti selittää Venäjän kaupan lopettaminen”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.
Kokonaisuudessaan työnantajayritysten tilanne on haastava. Kaikista työnantajayrityksistä 41 prosenttia arvioi kannattavuutensa heikentyneen ja 26 prosenttia sen vahvistuneen edellisen 12 kuukauden aikana. Kannattavuus oli heikentynyt varsinkin mikro- ja pienyrityksissä. Päätoimialoista vaikein tilanne on rakentamisessa, jossa 51 prosenttia arvioi kannattavuuden heikentyneen ja vain 22 prosenttia sen vahvistuneen. Samalla kannattavuuden heikentyminen osoittaa tasaantumisen merkkejä, ja yritykset koosta riippumatta uskovat useammin kannattavuuden vahvistumiseen kuin sen heikentymiseen seuraavan vuoden aikana. Alueista vain Itä-Suomessa kannattavuuden heikentymistä povataan useammin kuin sen vahvistumista.
Kasvava Länsi-Suomi ja haasteiden Itä-Suomi
Kasvuyrityksiä esiintyy eniten Uudellamaalla (32 % yrityksistä) sekä Länsi- ja Keski-Suomessa (31 % yrityksistä). Itä-Suomessa kasvuyritysten osuus oli 20 prosenttia ja Etelä-Suomessa (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Häme) 16 prosenttia.
”Maamme näyttäisi jakautuneen menestyvään Länsi-Suomeen ja haasteiden Itä-Suomeen. Esimerkiksi yritysten kasvua vauhdittavat vihreän siirtymän investoinnit ovat painottuneet länsirannikolle, kun taas monissa itäisen Suomen yrityksissä toiminta on supistunut”, toteaa Huovinen.
Lyhyellä tähtäimellä, seuraavan kolmen kuukauden aikana, toiminnan laajentumiseen uskoi 15 prosenttia ja supistumiseen 13 prosenttia kaikista yrityksistä. Kolme prosenttia yrityksistä piti lopettamista tai konkurssia mahdollisena. Etelä-Suomessa (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Häme), Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa toiminnan supistumisesta raportoivien yritysten osuus oli laajentumista ennakoivien osuutta suurempia.
”Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että yritykset eivät usko tilanteen kohentumiseen kesäkuukausina. Kaikkiaan kasvuhakuisia yrityksiä on kuitenkin enemmän kuin vuosi sitten ja jonkinasteista positiivista käännettä odotetaan syksyllä ja loppuvuoden aikana”, Huovinen arvioi.
Yrityskysely toteutettiin kesäkuussa 2023 ja siihen osallistui 977 työnantajayritystä. Aineiston analyyseissä hyödynnettiin päätoimialojen ja yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, jolloin tulokset ovat yleistettävissä suuntaa-antavasti työnantajayritysten perusjoukkoon
