Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta työpaikoilla. Tämä edellyttää strategista johtamista, joka nivoo hyvinvoinnin, osaamisen ja yhteistyön olennaiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä. Tähän kiteytyy tuoreen työelämän tilannekuvaa koostavan raportin pääviesti.
Tilannekuvan rakentamisessa on käytetty useita tilastoja, tutkimuksia ja muita tietolähteitä, jotka kuvaavat tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja jatkuvan oppimisen tilaa työelämässä. Kooste antaa hyvän pohjan, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö alkavat laatia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa 2030-luvulle ulottuvaa työelämän kehittämisstrategiaa.
”Parhaan mahdollisen tulevaisuuden työelämän rakentamiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä työelämän kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteista ja keinoista sekä niihin sitoutumista. Tätä tavoittelemme, kun syksyllä käynnistämme tutkimustiedon pohjalta yhteisen kolmikantaisen keskustelun uudesta työelämästrategiasta”, sanoo työministeri Arto Satonen.
”Monet mittarit osoittavat, että työikäisten terveys on pitkällä aikavälillä kohentunut. Kuitenkin kokemukset työn henkisestä kuormittavuudesta ovat yleisiä. Erityisesti alle 35-vuotiaiden mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet. Tämä suunta on saatava kääntymään”, painottaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Tutkimustieto tarkentaa kuvaa tuottavuudesta
Keskimääräisestä työelämän laadun parantumisesta huolimatta Suomessa on liian vähän korkean tuottavuuden eturintamassa kulkevia yrityksiä. Onnistuneen innovaatiotoiminnan lähtökohtia ovat oppimisen kulttuuria vahvistava johtaminen, henkilöstön laaja osallistaminen, yhteistyöverkostot tutkimusorganisaatioihin sekä digitalisaation hyödyntäminen. Lisäksi tarvitaan investointeja tutkimukseen ja kehitykseen.
Inhimillisen pääoman merkitys talouskasvun tärkeimpänä lähteenä on kiistaton. Siksi on huolestuttavaa, että osaamisen kehittäminen ei ole työelämässä enää viime vuosina vahvistunut. Suomalaisten aikuisten taidot ovat kansainvälisesti huippuluokkaa, mutta eläköitymisen myötä osaamista poistuu työmarkkinoilta. Samalla työelämään siirtyvien nuorten koulutustaso on jäänyt jälkeen ja osaaminen heikentynyt. ICT-investoinnit ovat jääneet Suomessa jälkeen verrokkimaista, vaikka niillä on suuri merkitys tuottavuudelle.
Hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät kokevat työn imua ja oppivat uutta
Monella mittarilla arvioiden työikäisen väestön terveys on pitkällä aikavälillä kohentunut. Suomalaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi. Luottamuksellinen ilmapiiri sekä oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisen kohtelun kokemus työpaikoilla ovat vahvistuneet. Toisaalta kokemukset työn henkisestä raskaudesta, stressistä ja työuupumuksesta ovat yleisiä.
Yksilön hyvinvointia työssä ja yhteiskunnassa edistävät osallistuminen työelämään sekä siihen liittyvät mahdollisuudet vaikuttaa, tehdä yhdessä ja oppia.
