Ihmiset kuuluvat edelleen ammattiliittoon pääasiassa saadakseen ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Näin kertoo tuore Työelämägallup.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on 61 prosentille Työelämägallupin vastaajista tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Toiseksi tärkein on paremmat työehdot (55 prosenttia) ja kolmas tuki työpaikalla (17 prosenttia).
Ansioturvan rooli tärkeimpänä jäsenyyden syynä on laskenut tasaisesti viime vuodet. Vielä 2022 65 prosenttia piti sitä tärkeimpänä syynä. Työehtojen merkitys on taas kasvanut. 2021 sen osuus oli 41 prosenttia. Ansioturvan merkitys jäsenyyden motiivina korostuu naisilla ja työehtojen merkitys nuorilla.
Verianin tammikuussa tekemään Työelämägallupiin vastasi 1 001 työelämässä mukana olevaa, jotka ovat työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä, työttömiä ja lomautettuja.
Kassan jäsenyys tuo turvan
Kolmannes (32 prosenttia) työelämässä olevista luulee edelleen, että ansiosidonnainen työttömyysturva vaatii liiton jäsenyyttä. Osuus on kasvanut hieman edellisestä mittauksesta, jolloin se oli 30 prosenttia. Väärää käsitystä on eniten naisten, työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa.
− Edelleen laajalti väärin luullaan, että ammattiliiton jäsenyys tuo ansiosidonnaisen turvan. Sitä ei tuo liiton vaan työttömyyskassan jäsenyys, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
− Siksi kannustan työnantajia pohtimaan sitä, että ne tarjoaisivat työntekijöilleen työsuhde-etuna Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsenyyttä. Se toisi työntekijöille muutosturvan, jota tarvitaan huonon suhdanteen ja ammattiliittojen masinoiman lakkoliikkeen keskellä, Pentikäinen jatkaa.
Jäsenyyden hinta (32 prosenttia), liittojen poliittisuus (29 prosenttia), jäsenyyden hyötyjen puuttuminen (26 prosenttia) ja liittojen omien etujen ajaminen (24 prosenttia) ovat tärkeimmät syyt olla kuulumatta liittoon. Jäsenyyden hinnan merkitys on laskenut, mutta liittojen omien etujen ajaminen on kasvanut ammattiliittoihin kuulumattomuuden syynä.
− Ammattiliittojen jäsenyys näyttää edelleen laskusuunnassa. Se on ymmärrettävää, koska monia ärsyttää liittojen poliittisuus, kovat otteet ja halu sorsia liittoihin kuulumattomia, Pentikäinen sanoo.
− Myös työttömyyskassojen jäsenyys on vähentynyt. Kassojen jäsenyyden hiipumisesta on syytä kantaa huolta, koska se rapauttaa työelämän perusturvaa.
Yleisen ansioturvan kannatus tasaisen vahvaa
Yleisellä ansioturvalla on tasaisen vahva kannatus työelämässä olevien parissa. Sitä pitää hyvänä 43 prosenttia Työelämägallupin vastaajista ja huonona 34 prosenttia vastaajista.
Yleinen ansioturva antaisi ansiosidonnaisen turvan myös heille, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Edellisestä Työelämägallupista (syyskuu 2023) vastustus on kasvanut, mutta kannatus on pysynyt kutakuinkin ennallaan. 23 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
− Yleinen ansioturva on osa oikeudenmukaisen työelämän perusturvaa. Kaikki työlliset maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta ansioturvaa saavat vain kassojen jäsenet. Tämä on epäreilua, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula.
− Hallitus on luvannut puuttua asiaan puoliväliriihessä. On tärkeää, että hallitus tältäkin osin toteuttaa ohjelmaansa, Makkula jatkaa
Nuoret ja miehet kannattavat muita enemmän yleistä ansioturvaa. Liittoon kuulumattomat kannattavat sitä enemmän kuin liittoon kuuluvat, joista kuitenkin kolmannes on yleisen ansioturvan kannalla.
Yleistä ansioturvaa pidetään hyvänä eniten kokoomuksen, vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan kannattajien parissa. Huonona sitä pidetään eniten Sdp:n kannattajien keskuudessa.
− Usein vailla ansioturvaa ovat kaikkein hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevat, kuten nuoret ja maahanmuuttajat. Se on erityinen syy laittaa asian kuntoon, Makkula sanoo.
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Näin kysyttiin
Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 11.–24.1.2024. Vastaajina oli 1 001 työelämässä mukana olevaa (palkansaajat, yrittäjät, työttömät ja lomautetut). Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.
