Yrityksissä suhtaudutaan hermostuneen optimistisesti tulevaisuudennäkymin, kertoo tuore Eurooppalainen yritysten maksutaparaportti. Suomalaisissa yrityksissä asennoidutaan hieman positiivisemmin talouden kasvuun kuin eurooppalaiset keskimäärin. Useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisista johtajasta sanoo, ettei heillä ole suuria huolia organisaationsa kassavirrasta lähitulevaisuudessa. Yli puolet suomalaisyrityksistä hakee kasvua kehittämällä digitaalisia liiketoimintoja sekä laajentumalla kotimarkkinoilla. Yksi kolmesta suomalaisyrityksestä kokee myös olevansa paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin vuosi sitten.
Pandemian jälkeen vuosi 2023 oli yhä hyvin haastava monelle yritykselle inflaation, korkotason nopean nousun ja geopoliittisen epävarmuuden keskellä. Suomalaiset yritykset ovat taloudellisen epävarmuuden vallitessa keskittyneet toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Uunituoreen Eurooppalaisen maksutaparaportin mukaan silti yli neljä kymmenestä (42 prosenttia) suomalaisesta vastaajasta arvioi, ettei heillä ole suuria huolia organisaationsa kassavirrasta lähitulevaisuudessa. Luku on merkittävästi suurempi kuin Euroopassa, jossa keskimäärin kolmannes vastaajista oli tätä mieltä.
– Tutkimuksemme kertoo, että 30 prosenttia suomalaisyrityksestä kokee olevansa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin vuosi sitten. Vaikka suomalaiset yritysjohtajat kokevat useammin, että liikevaihdon kasvu on alle odotetun tason, kasvava määrä suomalaisyrityksistä sanoo, että heidän liiketoimintansa vahvistuu vuosi vuodelta enemmän. Ilahduttavaa on, että yli puolet suomalaisyrityksistä haluaa kasvaa, mutta edelleen korkeat korot ja käytännön haasteet kuten maksujen ja kassavirran hallinta, ovat esteenä, kuvailee Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala.
Lainakulut hillitsevätkin edelleen investointeja, mutta suurin osa yrityksistä niin Suomessa kuin Euroopassa odottaa korkojen lähtevän laskuun seuraavien 24 kuukauden aikana. Lähes kolmannes (29 prosenttia) suomalaisyrityksistä näkee maksuviiveet investointien ja kasvun esteenä, mikä on hieman vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin (33 prosenttia).
Kasvua haetaan digitaalisista liiketoiminnoista ja laajentumisesta kotimaassa
Valtaosa suomalaisista yrityksistä näkee uusien digitaalisten liiketoimintamallien kehittämisen (63 prosenttia) ja laajentumisen kotimarkkinoilla (55 prosenttia) houkuttelevana mahdollisuutena. Sen sijaan kansainväliset laajentumismahdollisuudet Euroopassa (35 prosenttia) nähdään hieman pessimistisemmin kuin muualla Euroopassa. Tähän voivat vaikuttaa maantieteellinen etäisyys ja korkea kustannustaso. Haasteena liiketoiminnan laajentumisessa EU:n ulkopuolelle nähdään erityisesti lakiin ja sääntelyyn liittyvät kysymykset. Suomalaiset yritykset osoittavat myös paineensietokykyä geopoliittisen riskin suhteen, sillä vain 38 prosenttia vastaajista sanoo, että geopoliittinen epävakaus teki heistä varovaisempia laajentumisen suhteen Euroopassa.
– Kun katsotaan tilastoja, suomalaisyritysten luottotappiot ja asiakkaiden maksuviiveet ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Yrityksillä on siis potentiaalisesti paremmat mahdollisuudet investoida kasvuun. Paljon riippuu nyt siitä, milloin korot vihdoin tulevat alas. Vaikka elinkeinoelämän ja kuluttajien suhdannebarometri huhtikuun lopussa oli vielä hyvin mollivoittoista luettavaa, talouden odotetaan kääntyvän kasvuun loppuvuonna kysynnän vahvistuessa, Iskala jatkaa.
Tietoja European Payment Report 2024 -tutkimuksesta: Eurooppalainen yritysten maksutaparaportti (European Payment Report) antaa tietoa maksukäyttäytymisen haasteista ja mahdollisuuksista, joita yritykset kohtaavat Euroopassa ja useilla sektoreilla. Raportti perustuu ulkopuolisen tutkimustoimiston, Longituden, 25 Euroopan maassa teettämään kyselyyn. Vuoden 2024 kyselyyn osallistui yhteensä 9 225 pientä, keskisuurta ja suurta yritystä 15 toimialalta. Vastaajina oli talousjohtajia tai muita henkilöitä, joilla oli taloudellista tietämystä yrityksestä, jossa he työskentelevät. Yritykset on valittu satunnaisesti B2B-tietokannasta. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin joulukuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana. Lataa Suomea koskeva raportti www.intrum.fi/epr2024 ja Euroopan laajuinen raportti www.intrum.com/epr2024
