Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Työturvallisuuslain mukaan työn on oltava terveellistä ja turvallista. Tämä velvoite ei muutu kriisitilanteessa. Pikemminkin se korostuu, sillä työolosuhteet muuttuvat aiempaa kuormittavammiksi. Kasautuva kuormitus ja riittämätön palautuminen heikentävät työhyvinvointia ja toimintakykyä. Tämä vaikuttaa merkittävästi työpaikan resilienssiin eli kriisinkestävyyteen.
– Vakavien ulkoisten kriisien, kuten pandemioiden, varalle työpaikalla tulee olla käytössä konkreettisia keinoja työkuormituksen hallintaan. Niitä on harvoin sisällytetty työpaikkojen nykyisiin valmius- tai jatkuvuussuunnitelmiin, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.
Keskeistä työn muokkaus ja voimavarojen vahvistaminen
– Työkuormitusta voi kriisitilanteessa hallita kahdella keinolla: työtä muokkaamalla ja työntekijän voimavaroja vahvistamalla. Molempien keinojen onnistunut käyttäminen työpaikalla ennaltaehkäisee työntekijöiden ylikuormittumista, Sallinen sanoo.
Työn muokkauksen keinoista keskeiseksi nousee ihmisten johtaminen ja tiedonkulku.
– Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Mutta miten johdetaan ihmisiä? Työntekijän hyvinvointia tukeva henkilöjohtaminen on kannustavaa ja vuorovaikutteista. Tiedonkulussa puolestaan korostuvat avoimuus, tiedon räätälöinti kohderyhmälle hyödylliseksi sekä ajantasaisuus ja säännöllisyys, Mikael Sallinen luettelee.
Työntekijän voimavarojen vahvistamisessa tärkeää on etenkin kriisitilanteiden riittävä harjoittelu sekä työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki.
– Työpaikan tuki kattaa kaiken suojavarusteiden tarjoamisesta mielen hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämiseen. Työyhteisön tuki tarkoittaa mahdollisuuksia keskustella työstä ja jakaa siihen liittyviä huolia. Se voi olla myös käytännönläheistä neuvojen tai avun pyytämistä kollegoilta, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työpaikkakohtaiset suunnitelmat työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteen varalle
Nykyisten valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien lisäksi turvallisuuskriittisillä työpaikoilla tulee olla erillinen suunnitelma työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteessa. Se auttaa työpaikkaa valmistautumaan työkuormituksen hallintaan ennen kriisitilannetta.
– Työkuormituksen hallintaan liittyvät suunnitelmat tulee nostaa viipymättä johdon agendalle. Jotta suunnitelmat olisivat kriisitilanteessa käyttökelpoisia ja tehokkaita, tulee niiden laatimiseen osallistaa laajasti työpaikan eri toimijoita, Sallinen huomauttaa.
Suunnitelman laatimisessa on apuna yksityiskohtainen ja käytännönläheinen opas.
Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille antaa ohjeistuksen ja pohjat. Opas on laadittu Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeessa.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeille turvallisuuskriittisille aloille eli terveydenhuollolle, pelastus- ja ensihoitoaloille sekä ydinvoima-alalle on laadittu vielä erikseen tarkemmat alakohtaiset suositukset.
Tutustu materiaaleihin
- Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille
- Alakohtaiset suositukset turvallisuuskriittisten töiden työkuormituksen hallintaan hoitohenkilöstölle, pelastajille ja ensihoitajille sekä ydinvoima-alan valvomo-ohjaajille ja valmiusorganisaation henkilöstölle
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä tutkimushanke
- Hankkeessa olivat mukana Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitos, Fortumin Loviisan voimalaitos, Säteilyturvakeskus, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Sisäministeriön pelastusosasto ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
- Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä -tutkimushankkeen loppuraportti (julkari.fi)
