Suomalaiset eivät aloita tiedonhakua sosiaalisesta mediasta ja tekoälysovelluksista, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Google on yhä ylivoimaisesti käytetyin hakukanava.

Neljä viidestä täysi-ikäisestä suomalaisesta aloittaa tiedon etsimisen Googlesta mistä tahansa aiheesta (81 %). Tämä käy ilmi Fonectan teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä eri palveluiden verkkolöydettävyydestä.

Vain kolme prosenttia suomalaisista aloittaa tiedonhaun muista hakukoneista, kuten Bingistä tai DuckDuckGosta. Wikipediasta tiedonhaun aloittaa yksi prosentti ja Facebookista samoin prosentti suomalaisista.

Edes alle 30-vuotiaat eivät aloita tiedonhakua Instagramista, TikTokista tai YouTubesta.

”On huojentavaa huomata, että sosiaalisen median ja tekoälysovellusten merkitys tiedonhaussa on koko kansan tasolla marginaalista, vaikka niistä voidaan saada laadukastakin tietoa”, sanoo julkisesta sektorista vastaava Tiina Takala Fonectalta.

Jos tietoa ei löydy Googlesta ensimmäisellä tai toisella yrittämällä, suomalainen käyttää tuntemaansa verkkosivustoa (33 %), Wikipediaa (15 %), muuta hakukonetta (4 %), Facebookia (4 %), YouTubea (4 %) tai tekoälysovellusta, esimerkiksi ChatGPT:tä, Copilotia tai Geminiä (4 %).

Julkisten palveluiden vanhentuneet tiedot iso ongelma

Julkishallinnon toimijat pitävät kotisivujaan tärkeimpänä tiedonlähteenä, vaikka vain joka kymmenes kansalainen aloittaa tiedonhaun tutulta verkkosivustolta (12 %). Tulos on vahvasti ristiriidassa julkisten toimijoiden ennakkoluulojen, asenteiden ja toimenpiteiden kanssa.

”Niin yritykset kuin julkiset organisaatiotkin pitävät omia kotisivujaan ensisijaisena tiedonlähteenä. Tutkimus vahvistaa, että se ei riitä. Kansalaiset aloittavat tiedonhaun Googlesta, ja tämä muutos näyttää pysyvältä”, Takala sanoo.

Esimerkiksi toimipisteiden tarkat yhteystiedot on kotisivujen ja Googlen lisäksi oltava oikein kartta- ja reittipalveluissa, navigaattoreissa ja muissa hakupalveluissa, joita ihmiset käyttävät päivittäin. Tiedon hakija tarvitsee niitä yleensä heti.

Huomattavaa on, että lähes puolet suomalaisista aloittaa myös terveydenhoitopalveluiden etsimisen Googlesta (43 %). Yhdeksän kymmenestä pitää terveydenhoitoa tärkeimpänä julkishallinnon palveluna (91 %), mutta joka viides kokee terveydenhuollon päivystysten tietojen olevan huonosti löydettävissä internetistä.

”Terveydenhuollossa oikeiden osoite- ja puhelintietojen löytäminen on erityisen tärkeää, sillä ihmiset asioivat edelleen paikan päällä. Hyvinvointialueiden aloitettua toimipisteissä on todennäköisesti tapahtunut muutoksia, eivätkä yhteystiedot välttämättä ole hakukoneissa oikein”, Takala sanoo.

”Jos verkkolöydettävyys on kunnossa, asiakaspalvelun resursseja voidaan käyttää muuhun – ja aikaa ja rahaa säästyy.”

Verkossa asiointi valtavirtaa – terveydenhuolto ainut poikkeus

Ei-kiireellisissä asioissa suomalaiset haluavat mieluiten asioida internetissä lähes kaikissa palveluissa. Naiset toivovat verkossa asiointia miehiä enemmän.

”Monesti ajatellaan, että ihmiset kaipaavat palvelua kasvotusten. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan juuri kaipaa kasvokkaista palvelua julkisella puolella. Terveydenhuolto on tästä ainoa poikkeus”, Takala sanoo.

Julkisista palveluista eniten etsitään tietoa aukioloajoista (86 %), ajanvaraus- tai ilmoittautumispalveluista (76 %), toimipaikkojen osoitteista (67 %) ja puhelinnumeroista (64 %).

”Nämä tiedot voi päivittää Googlen yritysprofiiliin. Jos jokaiselle julkisorganisaatiolle ja suomalaisyritykselle pitäisi antaa yksi ohje, niin se on, että varmistakaa tietojenne löydettävyys, ajantasaisuus ja ymmärrettävyys Google-hakukoneessa ja Google Mapsissa”, Takala sanoo.

”97 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä päivittäin. Tiedon löydettävyydestä huolehtiminen on siksi jokaisen organisaation velvollisuus.”

Tutkimusyhtiö Verian toteutti Kokemus julkisen sektorin verkkolöydettävyydestä 2024 -tutkimuksen verkkokyselynä huhtikuun lopulla. Kyselyyn vastasi 1 011 täysi-ikäistä suomalaista. Tulokset on painotettu vastaamaan suomalaisten vakioväestöä iän, sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan. Tutkimuksen tilasi Fonecta.

Tutkimusraportti on ladattavissa täältä.