Suomalaisten digiarki 2024 -tutkimus* paljastaa, että suomalaisten yleisimmät etätyökommellukset liittyvät unohteluun sekä kameran tai mikin käyttöön. Noloja tilanteita etäkokouksissa ovat aiheuttaneet muun muassa sotkuinen koti, ilmavaivat ja perheen äänekäs ojentaminen. Neljä viidestä (80 %) pitää hyväksyttävänä sitä, että kamera pidetään etätyökokouksissa suljettuna.
Syksyn koittaessa etätyöt kuuluvat taas monen suomalaisen arkeen. Etätyöt koetaan valtaosin positiivisina, mutta kömmähdyksiäkin sattuu. Valokuitusen teettämän Suomalaisten digiarki 2024 -tutkimuksen* mukaan reippaasti yli kolmannes (41 %) kertoo töpänneensä joskus etätöissä. Nuoret 18–29-vuotiaat kertovat kokeneensa etätyömokia selvästi useammin kuin vanhemmat.
Tutkimuksen mukaan yleisin etätyömoka on työpaikalle unohtunut oleellinen tavara. Tämän haasteen on kokenut viidesosa (18 %) vastaajista. Toinen merkittävä haaste liittyy ajanhallintaan: noin kuudesosa (13 %) vastaajista kertoo unohtaneensa etäpalaverin tai myöhästyneensä siitä, koska on liian uppoutunut kotitöihin.
Etäpalavereissa epäedustava ulkoasu on nolottanut noin kahdeksasosaa (12 %), ja 7 prosenttia vastaajista on joutunut tilanteeseen, jossa kamera on ollut päällä ja paljastanut sotkuisen kodin. Muut etätyökommellukset liittyvät avoimiin mikrofoneihin ja niiden tuomiin yllätyksiin – niin huutojen, pierujen kuin yskänkohtausten muodossa.
Suomalaiset pitävät kokouskameran mieluummin kiinni
Monilla työpaikoilla käydään keskustelua siitä, voiko kameran pitää videopalavereissa kiinni.
– Potevatko suomalaiset kamerastressiä? Ilmeet ja eleet ovat tärkeä osa ihmisten välistä viestintää ja tarjoavat henkilökohtaisemman yhteyden. Kun kamera on päällä, on myös vaikeampi tehdä muita asioita samanaikaisesti, jolloin palaveriin tulee keskityttyä paremmin, pohtii Valokuitusen viestintäpäällikkö Kirsi Jännes.
Kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä virtuaalipalavereihin osallistuvista pitää kameran kiinnipitämistä hyväksyttävänä. Kaksi kolmesta sanoo myös pitävänsä oman kameransa yleensä kiinni. Selkeä enemmistö pitää läsnäpalaveria kuitenkin parempana kuin virtuaalitapaamista.
Etätöitä tekee yli puolet työssäkäyvistä
Etätöiden tekeminen on Suomessa yleistä ja monilla säännöllistä. Työssäkäyvistä reilusti yli puolet (58 %) tekee etätöitä ainakin joskus, ja joka viides miltei joka päivä.
Etätöitä tehdään, koska niiden koetaan mahdollistavan paremman keskittymisen ja arjen hallinnan sekä lisäävän hyvinvointia ja tehokkuutta.
– Etätyötä tekevistä joka kymmenes tekisi enemmän etätöitä, jos nettiyhteys kotona tai mökillä olisi nykyistä parempi. Tulevaisuudessa digityö on yleistymässä ja siihen tarvitaan luotettavia ja nopeita yhteyksiä, Jännes muistuttaa.
Joka neljäs etätyötä ainakin joskus tekevistä sanoo kotinsa nettiyhteyden pätkivän tai hidastelevan vähintään viikoittain etätöitä tehdessä. Kahdella viidestä (41 %) on ainakin kerran käynyt niin, että etäpalaveri on epäonnistunut, työtehtävä on jäänyt tekemättä tai aikaansaannokset lähettämättä nettiyhteyden reistailun vuoksi.
Yleisimmät etätyömokat:
- Olen jättänyt työpaikalleni asioita/tavaroita, joita olisin tarvinnut etätöissä (18 %)
- Olen unohtanut etäpalaverin tai myöhästynyt siitä, kun olen tehnyt kotihommia (13 %)
- Olen etäpalaverissa esiintynyt mielestäni “epäedustavassa” ulkoasussa (12 %)
- Kamera on ollut päällä ja ihmiset ovat nähneet sotkuisen kotini (7 %)
- Olen joutunut perumaan paikan päälle sovitun tapaamisen viime hetkillä, kun päätinkin jäädä etätöihin ja en muistanut sovittua tapaamista (7 %)
- Olen huutanut puolisolleni tai lapsilleni enkä huomannut, että mikrofoni on auki (5 %)
- Olen niistänyt/pieraissut kovaa enkä huomannut, että mikrofoni oli auki (2 %)
- Olen käynyt palaverin aikana wc:ssä enkä huomannut, että mikrofoni oli auki (2 %)
- Olen vaihtanut vaatteita etäpalaverin aikana enkä huomannut, että kamerani oli auki
(1 %)
*Valokuitunen ja YouGov toteuttivat sähköisen kyselyn suomalaisten netinkäytöstä
17.4–25.4.2024 välisenä aikana. Suomalaisten digiarki 2024 -kyselyn kokonaisvastaajamäärä on 2 003 henkilöä. Valtakunnallisen tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat täysi-ikäiset suomalaiset väestöä edustavalla otoksella.
