Itäharjulta purettiin vanha teollisuusrakennus siten, että osa sen rakennusmateriaaleista on uudelleenkäytettävissä. Turun kaupungin tilaama työ kerrytti kokemusta ehjänä purkamisen kilpailuttamisesta ja työvaiheista. Kaupungin kiertotalouden tiekartan mukaisena tavoitteena on tukea rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyvien markkinoiden kehittymistä ja edistää näin kiertotaloudenmukaista rakentamista.
Ehjänä purun kokeilu sai alkunsa Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin yhteisestä Circular Tiedepuisto -hankkeesta, joka edistää Turun Tiedepuiston kiertotalouden tiekartan mukaisten toimenpiteiden ja kokeilujen toteutumista. Kohteeksi valikoitui Itäharju, jonka vanhoille teollisuusalueille Turun Tiedepuisto on laajenemassa.
Kokeilussa Ilmarisenkadulla sijainneesta teollisuusrakennuksesta irrotettiin ehjänä noin 500 m2 kattotiiliä, lähes 900 jm sahatavaraa ja kierreportaat.
– Haluamme vahvistaa osaamistamme kiertotalouden mukaisessa purkuprosessissa. Ilmarisenkadun kohde osoittautui sopivan kokoiseksi juuri prosessioppimisen näkökulmasta, vaikka ehjänä puretut määrät olivatkin kohtuullisen pieniä, maanhallintapäällikkö Heikki Häkli Turun kaupungilta kertoo.
Rakennusosien mahdollinen uudelleenkäyttö vaatii huolellista suunnittelua ja oikeamittaista laadunvarmistusta. Ennen purkua kohteessa suoritettiin alustava uudelleenkäyttöön soveltuvien osien kartoitus ja määräarviointi, jonka jälkeen osille laadittiin pistokoemaisesti testauksia laboratoriossa niiden laadun ja teknisten ominaisuuksien selvittämiseksi. Tiedot koottiin tuotekorteiksi, joista kävivät ilmi mm. irrotusohjeet ja mahdolliset käyttökohteet.
Perinteiseen purkuun verrattuna uusina työvaiheina mukaan tulivat esimerkiksi kattotiilien pesu ja pinoihin ladonta, sahatavaran naulojen poisto ja materiaalien suojaus työmaalla. Käytännön oppina kokeilusta saatiin mm. se, että ohjeistuksen on oltava hyvin tarkalla tasolla jo tarjouspyyntövaiheessa.
– Koska toimintatavat ehjänä purkamisessa ovat osin uusia, voi tilaaja pyrkiä auttamaan purkutyön tarjoajia antamalla tarkat ohjeet esimerkiksi halutusta irrotus- ja puhdistustavasta sekä osien suojausvaatimuksista. Myös määrien laskentatapa on tärkeä määrittää etukäteen, summaa kiinteistömanageri Jari Kesti purun kilpailuttaneesta Kaarea Oy:stä.
Kattotiilet Helsinkiin, sahatavarasta penkkejä Kupittaalle
Puretut kattotiilet myydään Spolia Design Oy:lle, joka toimittaa ne Helsingin Mustikkamaalle rakennettavan varastorakennuksen kattomateriaaliksi. Rakennusprojekti on osa Closing Loops -hanketta, jossa osien kestävyyttä tutkitaan Aalto-yliopiston toimesta vielä tulevaisuudessakin. Sahatavaran soveltuvuutta ulkopenkkikäyttöön testataan yhdessä Puuha Group Oy:n kanssa, joka valmistaa puretuista lankuista neljä penkkiä Turun kaupungin liikuntatoimen tarpeisiin Kupittaalle rakennettavalle monitoimikentälle.
Sahatavaran soveltuvuutta ulkopenkkikäyttöön testataan yhdessä Puuha Group Oy:n kanssa, joka valmistaa puretuista lankuista neljä penkkiä Turun kaupungin liikuntatoimen tarpeisiin Kupittaalle rakennettavalle monitoimikentälle.
Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan suunnitelmallisesti uudelleenkäyttötarkoituksessa ehjänä irrotetut rakennusosat eivät ole jätettä.* Rakennusprojektiin ryhtyvän vastuulla on kuitenkin osoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle uudelleenkäytettyjen osien turvallisuus ja soveltuvuus rakennuskohteessa. Rakennusosien uudelleenkäyttö vähentää luonnonvarojen kulutusta ja syntyviä jätemääriä, ja sitä kautta myös ilmastopäästöjä.
– Kokeilun oppeja analysoidaan tarkemmin vuonna 2025 valmistuvassa Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Mahdollisia jatkokokeiluaihioita pyritään myös tunnistamaan ja edistämään osana Tiedepuiston kehitystyötä, kertoo Circular Tiedepuisto -hankkeen projektipäällikkö Nea Metsänranta Turun kaupungilta.
