Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka ja liiketoiminta -sektori jakautuu kolmeen uuteen opetuksen ja soveltavan tutkimuksen sektoriin: Tekniikka, ICT ja tuotantotalous sekä Liiketoiminta. Uudet sektorit aloittavat toimintansa 1.1.2025 lähtien.
Sektoreiden koulutusjohtajien tehtäviin nousevat nykyiset koulutus- ja tutkimuspäälliköt Turun AMK:n sisältä.
Anne Norström aloittaa Tekniikan koulutusjohtajana, ICT ja tuotantotalous -sektoria tulee luotsaamaan Tero Reunanen ja Liiketoimintaa puolestaan Jaana Kallio-Gerlander.
Turun AMK:n Tekniikka ja liiketoiminta -sektori on ollut toiminnassa vuodesta 2018. Tänä aikana sen toiminta on kasvanut niin paljon, että organisaatiomuutoksella halutaan tukea sen edellytyksiä yhä jatkuvalle kasvulle. Vielä vuonna 2018 Tekniikan ja liiketoiminnan sektorin opiskelijamäärä oli noin 5800 opiskelijaa, kun nykyisellään määrä on jo yli 9000. Myös henkilökunnan määrä on kasvanut merkittävästi, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) volyymi kasvaa.
− Organisaatiomuutoksella halutaan tukea henkilökuntaa ja opiskelijoita entistä paremmin vahvistamalla johtamisjärjestelmää ja fokusoimalla tekemistä, kertoo Tekniikan ja liiketoiminnan nykyinen koulutusjohtaja Juha Kontio, joka siirtyy vuodenvaihteesta lähtien Turun AMK:n uudeksi vararehtoriksi.
Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila kertoo, että AMK:n hallituksen oli helppo tehdä päätös uusista koulutusjohtajista uudistuneelle tekniikan ja liiketoiminnan kokonaisuudelle.
− On äärimmäisen hienoa saada kokeneita ja alueella tunnettuja tekijöitä uusien sektoreidemme koulutusjohtajiksi, Taatila sanoo.
Anne Norström, Tero Reunanen ja Jaana Kallio-Gerlander aloittavat koulutusjohtajina omilla alueillaan 1.1.2025. Heillä kaikilla on toiveenaan vaikuttaa osaltaan opiskelijoiden osaamiseen ja samalla myös alueen elinkeinoelämään.
− Pragmaatikkona ajattelen, että koulutuksella voi vaikuttaa asioihin, niin ihmisiin kuin koko maailmaan. Uskon, että Turun AMK pystyy osaltaan luomaan parempaa maailmaa: jos me emme pysty siihen, kuka sitten pystyy? Jaana Kallio-Gerlander pohtii.
Liiketoiminnan alueella Jaana Kallio-Gerlanderilla on tavoitteenaan kärkien kirkastaminen ja vahvistaminen TKI:ssa ja koulutuksessa.
− Liiketoimintaa on kaikkialla, on se sitten markkinointia, taloushallintoa tai kv-liiketoimintaa, meiltä löytyy osaamista siihen kaikkeen. Haluan asettaa tavoitteita ja saada aikaan uusia avauksia tekemiseen. Toivon, että myös itse opin siinä samalla, kun toimin eri alojen ihmisten kanssa, hän lisää.
Yrityksille hyödylliseen tutkimukseen satsataan
Tero Reunanen katsoo, että omana sektorinaan ICT-alue pystyy entistä paremmin kasvamaan ja palvelemaan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa.
− Olen työskennellyt Turun AMK:ssa monissa eri tehtävissä ja koulutusjohtajan pesti on hieno seuraava askel. Tuotantotalouden ja ICT:n kombinaatio on itselleni unelmatyö, Reunanen kuvailee.
Hän muistuttaa, että Turun AMK:n kaikkea TKI-toimintaa koskettaa erityisesti yrityksiä lähellä oleva soveltava tutkimus. AMK:n tutkimusryhmissä tehtävän tieteellisen tutkimuksen halutaan olevan yrityksille hyödyksi. Yritys- ja alueyhteistyö nähdäänkin hyvin tärkeänä ja siihen satsataan.
− ICT-sektorin tavoitteena on olla vahvasti tunnettu tekijä Euroopan tasolla, Reunanen sanoo.
Reunanen, Kallio-Gerlander ja Norström ovat olleet jo vuosia kollegoita Turun AMK:ssa ja he tuntevat toistensa työskentelytavat. Se auttaa rakentamaan sektoreiden välistä yhteistyötä.
− Kun tekniikan alan koulutukset kootaan yhteen, siitä muodostuu varsin iso tekniikan sektori, jolla on huimat mahdollisuudet toimia vaikuttavasti koko Varsinais-Suomen alueella ja myös koko Suomen mittakaavassa. Meillä on Turun AMK:ssa vahva TKI-salkku, ja siitä voidaan saada entistä vahvempikin yhdistämällä voimia, kuvailee Tekniikan koulutusjohtajaksi valittu Anne Norström.
