Varsinais-Suomen yritysten yleiset suhdanne- ja liikevaihto-odotukset ovat lähteneet vuoden 2021 alusta alkaneen kasvun jälkeen jälleen laskuun. Tämä käy ilmi maanantaina julkaistusta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-barometrista, johon vastasi Varsinais-Suomessa 451 yrittäjää. Tuoreessa pk-barometrissa selvitettiin pk-yritysten näkemyksiä muun muassa suhdannetilanteista, yrityksen taloudellisesta kehityksestä sekä rahoituksesta. Lisäksi yrittäjiltä kysyttiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja niiden vaikutuksesta liiketoimintaan.
Tuoreesta pk-barometrista selviää, että varsinaissuomalaiset yrittäjät näkevät yleiset suhdannenäkymät merkittävästi negatiivisemmin verrattuna syksyn 2021 barometriin verrattuna. Suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt 10%, kun syksyllä se oli 21%. Pandemian uudelleen kiihtyminen on heijastunut suoraan pienten ja keskisuurien yritysten lähitulevaisuuden odotuksiin.
– Alueen valtakunnallistakin tasoa paremmat suhdanneodotukset ovat sitä mukaa heikentyneet, kun yhteiskuntaa on lähdetty jälleen sulkemaan. Tämä on myös nähtävissä tuoreen pk-barometrin ja tammikuun alussa julkaistun Maakuntaennusteen päinvastaisista tuloksista. Maakuntaennusteen kyselyyn yrittäjät vastasivat syksyn lopulla vielä toiveikkaissa tunnelmissa, mutta vuoden vaihteessa alkaneet rajut rajoitustoimenpiteet ovat ymmärrettävästi vaikuttaneet yrittäjien odotuksiin, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa.
Sen sijaan myönteisiä tuloksia on nähtävissä yritysten odotuksissa henkilöstön määrän kehityksen osalta.
– Varsinais-Suomessa henkilöstömäärän uskotaan kehittyvän muutakin maata paremmin. Alueemme yrityksiä rasittaa kuitenkin työvoiman saatavuusongelmat, jotka ovat barometrin mukaan hieman valtakunnallista tasoa korkeammalla. Lähes 60 % varsinaissuomalaisista yrittäjistä näkee työvoiman saatavuuden merkittävänä tai jossakin määrin kasvua estävänä haasteena, Munter lisää.
Varsinais-Suomen yritykset muuta maata tietoisempia hiilijalanjäljestään
Tuoreen pk-barometrin mukaan 48 % varsinaissuomalaisista yrityksistä on selvittänyt oman liiketoimintansa hiilijalanjäljen, kun taas koko maassa tuloksen tietää vain 33 % yrityksistä. Suosituimmat toimenpiteet oman liiketoiminnan ilmastovaikutusten vähentämiseksi olivat kierrätyksen tehostaminen ja ympäristöystävällisempien materiaalien käyttöönotto sekä yrityksen energiakäytön tehostaminen. Alueen yritykset ovat myös siirtyneet muutama maata useammin fossiilittomaan energiaan.
– Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet vaikuttavat hyvin epätasa-arvoisesti eri alojen yrityksiin. Erityisesti liikenteeseen kohdistuvat päästövähennystavoitteet kohtelevat kohtuuttomasti kuljetusyrittäjiä. Osa alueemme yrityksissä näkee merkittäviä uusia mahdollisuuksia omalle liiketoiminnalleen erityisesti teknologian ja uusiutuvan/vähäpäästöisen energian aloilla ja toimitusketjuissa. Kuitenkin 28 % yrityksistämme uskoo ilmastotoimien tuovan haasteita omalle liiketoiminnalle. Näen tärkeänä, että yrityksiä autetaan tässä toimintaympäristön muutoksessa ja tiukkaa pk-yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä vältetään, sanoo Munter.
Rahoitusta saatavilla
Kolmanneksella alueen pk-yrityksistä on ollut rahoitustarpeita viimeisen vuoden aikana. Näistä valtaosa on saanut hakemansa rahoituksen. Varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä vain 3 % ei ole saanut hakemaansa rahoitusta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 6 % ei ole saanut tarvitsemaansa rahoitusta. Valtakunnallisesti tulokset ovat samankaltaisia.
– Pääsääntöisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuudessa ei ole ongelmia. Kasvuyrityksillä on jonkin verran haasteista rahoituksen saatavuudessa. Finnveran roolina on turvata etenkin kansainvälistä kasvua hakevien yritysten rahoitus, kertoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.
Alueen yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta pääasiassa pankista (61 %) ja/tai rahoitusyhtiöstä (29 %). Business Finlandin rooli on vuosien saatossa noussut, sillä 19 % alueen yrityksistä aikoo hakea Business Finlandin rahoitusta. Finnverasta rahoitusta aikoo hakea 15 % ja ELY-Keskukselta 10 % alueen yrityksistä.
– Rahoitusta haetaan pääasiassa investointeihin (58 %), kasvun sitomaan käyttöpääomaan (25 %) ja kehittämishankkeisiin (15 %). Valitettavasti kireästä suhdannetilanteesta johtuva rahoitustarve on lähes tuplaantunut viime syksyn 10 %:ta tämänhetkiseen 19 %:iin. Ilmeisesti vuoden vaihteen heikentynyt koronatilanne on vaikuttanut vastauksiin, toteaa Pelkonen.
Kevään 2022 pk-yritysbarometriin vastasi Varsinais-Suomessa 451 yrittäjää. Heistä 59 prosenttia toimii palvelualalla ja 18 prosenttia kaupan alalla. Vastaajista 13 prosenttia on rakennus- ja 11 prosenttia teollisuusalan yrityksiä. Kysely teetettiin joulu-tammikuun aikana.
