Olit sitten noussut tekoälyjunan ensimmäiseen lähtöön tai jäänyt vielä asemalle, hyvillä ihmistaidoilla loistaa työmarkkinoilla kirkkaimmin. Asiantuntijat vinkkaavat, miten niitä voi myös kehittää.

Tekoäly on tullut jäädäkseen. Siinä missä innokkaimmat ovat ottaneet tekoälyn innolla vastaan vapautuakseen tylsistä rutiinitehtävistä, osa on jäänyt seurailemaan, mitä tuleman pitää. Jotkut jopa kokevat epätoivoa.

Tarvitaanko minua työmarkkinoilla enää lainkaan? 

Entä miten osaan ottaa tekoälyn käyttöön, kun jo nykyinen työelämä lukuisine tietokonejärjestelmineen ja sovelluksineen tuntuu työläältä?

”Kun ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea tekoäly tarkoittaa pelätään, että se vie kaikkien työt”, sanoo psykologi Kirsi Laine, henkilöarvioinnin asiantuntijayritys Master Suomesta. 

Tekoälyyn suhtautumisessa hän toivoo edelläkävijyyden lisäksi armollisuutta ja rauhallisuutta.

”On kovin inhimillistä, että osa syttyy hitaammin ja jää seurailemaan. Kenenkään ei tarvitse panikoida, jos ei ole heti alkuun innostunut. Etunenässä meneminen ei välttämättä ole edes menestyksen tae. Tekoälyyn, kuten mihin tahansa uuteen asiaan on kuitenkin hyvä suhtautua avoimesti kuunnellen ja muiden kokemuksia seuraten. Ei tarvitse olla pioneeri, mukaan ehtii kyllä.”

Tekoälyltä puuttuu inhimillisyys, mikä on hyvä ja huono asia

On totta, että moni ammattikunta saa olla tekoälyn suhteen hereillä. 

Esimerkiksi tekoälyä hyödyntävä lääkäri tekee tutkitusti tarkempia diagnooseja kuin ilman tekoälyä tai yhdessä toisen lääkärin kanssa. 

Tekoälyltä puuttuu ihmisajattelulle tyypilliset ajatusvinoumat, ennakkoluulot ja stereotypiat. Siinä mielessä se on lahjomaton. 

Ajatusvinoumia on ihmisiltä tunnistettu yli 180. Esimerkiksi olemme taipuvaisia muuttamaan mielipidettämme toisten näkemyksiä vastaaviksi, tekemään johtopäätöksiä ennakkoluuloihin perustuen tai yleistämään yksittäisiä kokemuksia tai tiedonmurusia ja tekemään niiden pohjalta isoja päätöksiä. 

”Ajatusvinoumat kuuluvat ihmisyyteen, ne ovat osa ihmisaivojen tiedonkäsittelymekanismeja. Siksi niistä ei voi kokonaan päästä eroon. Olennaista on, että ajatusvirheitä tunnistetaan ja niihin reagoidaan ilman, että ne vaikuttavat kielteisesti päätöksentekoon”, Kirsi Laine sanoo.

Tekoälyn siivittämässä maailmassa kohtaaminen on uusi musta

Paraskaan tekoäly ei korvaa ihmistaitoja. Niitä vaaditaan vaikkapa hyvään johtajuuteen. 

”Hyvä ihmisten johtaja on kiinnostunut ihmisistä, kykenee kuuntelemaan ja antamaan tilaa sekä auttaa muita loistamaan”, Laine tiivistää.

Loppuviimein kyse on positiivisesta vaikuttamisesta sekä kyvystä saada ihmisiä mukaan.

Hyvän johtajan ominaisuuksista tutkitusti tärkein on itsetuntemus. Vain tunnistamalla paitsi vahvuutensa, myös puutteensa, voi ne ottaa huomioon päivittäisessä toiminnassa. 

Vaikka persoonana ei niin ulospäinsuuntautunut olisikaan, hyvän johtajan vuorovaikutustaidot rakentuvat vahvan itsetuntemuksen päälle.

Ihmiseltä ihmiselle -kohtaamiset ovat herkimmissä tilanteissa korvaamattomia. Esimerkiksi korjaavaa palautetta ei tulisi antaa kirjallisena, koska tällöin asia on helposti paljon kovemman ja tylymmän oloinen kuin mitä tarkoitetaan. 

Psykologi kertoo, että kun henkilöarviointihaastatteluissa kysytään, mitä johtajalta toivotaan, samat vastaukset toistuvat.

”Todella moni kertoo toivovansa, että heihin luotetaan, että saisi vastuuta, arvostusta ja tulisi kohdatuksi ihmisenä. Vastauksista on myös käynyt ilmi, että näiden asioiden puuttuessa kynnys ryhtyä hakemaan uutta työpaikkaa on matala.”

Ihminen haluaa suhteessa toiseen ihmiseen tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi asemasta tai tittelistä riippumatta.

Monimuotoisuus ei kaipaa suvaitsevaisuutta vaan ymmärrystä

Myös kyky lukea erilaisia tyylejä sekä sopeuttaa käytöstään tarpeen mukaan kuuluvat työmarkkinoilla nousussa oleviin ihmistaitoihin.

”Ihmisten toiminta sisältää aina vahvuuksia ja kompastuskiviä. Monimuotoisessa työyhteisössä yhden heikkous kompensoituu toisen vahvuuksilla ja päinvastoin”, osaamisen tunnistamisen asiantuntija ja HR-konsultti Annika Vallo Master Suomelta sanoo.

Esimerkiksi jos innostuva henkilö ajattelee hitaammin syttyvästä kollegastaan, että toinen on nuiva ja kriittinen, tunnistaa hän toisen kompastuskiven. Saman tyylin vahvuus taas on harkitsevuus ja perustellut päätökset. 

”Aina kun tunnistetaan, että tämä on haaste yhteistyössä, tuodaan näkyville se, että molemmilla on puutteita eri asioissa. Kyse siis ei ole siitä, miten saadaan hankalat tyypit kuriin, vaan siitä, kuinka ymmärretään ihmisyyttä ja persoonallisuutta”, Annika Vallo toteaa.

Tutkimuksissa on ilmennyt, että kaikista parhaiten liiketoiminnassa menestyvät monimuotoiset yritykset, joissa hyvin erilaiset ihmiset tekevät yhteistyötä.

Toimintatapojen ja käyttäytymisen erilaisuus on myös monimuotoisuutta. Siksi erilaisten toimintatapojen ymmärtäminen ja kunnioittaminen nousevat toimivassa, tuloksellisessa työyhteisössä arvoonsa. 

Vallo ei halua puhua suvaitsemisesta, koska termiin on sisäänrakennettu eriarvoisuus. Suvaitsevaisuus kun on lähinnä vastenmieliseksi koetun asian sietämistä.

“Yhdenvertaisuuden toteutuminen työelämässä ja yhteiskunnassa vaatii aitoa ymmärrystä, joka mahdollistaa kunnioituksen erilaisuutta kohtaan.”

”On vaikea kunnioittaa sellaista, mitä ei ymmärrä. Ymmärrystä taas voi lisätä tuomalla näkyväksi sen, millaisia eri piirteitä meissä on ja miten niitä voidaan parhaimmin hyödyntää yhteisen tavoitteen edistämiseksi”, hän lisää.

Hyvä apuri, kun ohjat ovat ihmisen käsissä

Tekoäly on äärettömän tehokas valtavien tietomassojen käsittelyssä ja analysoinnissa valmiiden mallien mukaisesti, mikä tekee siitä mainion apulaisen jokaiselle, joka haluaa sitä hyödyntää. 

”Voihan tekoälyä myös hyödyntää sosiaalisten tilanteiden ongelman ratkaisussa, kuten vaikkapa siinä miten asennoitua ihmisiin, kuinka kuuntelet, otat toiveet huomioon ja sparraat ihmisiä eteenpäin. Tekoälyltä voi kysyä neuvoa, mutta sen kautta ei kuitenkaan voi keskustella”, Kirsi Laine sanoo.

Johtotason monimutkaiseen päätöksentekoon tekoälystä ei ainakaan vielä ole. Ihmisen tehtävä on edelleen ratkaista, mitä tehdään odottamattomassa tilanteessa, johon aiempaa valmista mallia ei löydy. Myös projektinjohdolliset tehtävät runsailla muuttujilla sekä hektisessä ympäristössä tapahtuvat päätöksenteot ovat viimeisen päälle ihmisten heiniä.

Yksi erittäin arvokas ihmistaito on empatia, koska se parantaa vuorovaikutusta ja vahvistaa suhteita.

Se näkyy myös menestyksenä liiketoiminnassa, sillä johtajan realistinen käsitys omasta empatiakyvystään lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Päinvastoin epärealistinen kuva heikentää sitä. 

”On melko helppoa opetella kysymään tietynlaisia kysymyksiä, kuten miltä sinusta tuntuu tai mitä tarvitset tällä hetkellä. Toki osa ihmisistä on sensitiivisempiä ja luontevampia havaitsemaan muiden tunteita sekä tarpeita, mutta ihan jokainen voi kehittää empaattista käyttäytymistä ja opetella uusia toimintatapoja”, Annika Vallo vinkkaa.