Vuoden 2025 alussa voimaan astunut TE2024-uudistus on suurin työllisyyspalveluiden muutos sitten vuoden 1961, jolloin työnvälitys siirtyi kunnilta valtiolle. Nyt työvoimapalveluiden järjestämisvastuu palasi kunnille ja kuntien muodostamille työllisyysalueille historiallisen tietojärjestelmäuudistuksen tukemana.
Tehtävien siirtyminen edellytti vuoden vaihteessa jo käytössä olleen Työmarkkinatorin asiakasjärjestelmän avaamista uusille työvoimaviranomaisille. Samassa yhteydessä suoritettiin asiakassiirrot työllisyysaluekohtaisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoden 2024 lopussa toimintansa lopettaneiden TE-toimistojen koko asiakastietokanta eli noin 1,6 miljoonan nykyisen ja viimeisen neljän vuoden aikana asiakkaina olleiden tiedot siirtyivät uusille työvoimaviranomaisille. Siirrosta ei aiheutunut asiakkaille toimenpiteitä. Asiakkaiden palvelut siirtyvät työllisyysalueille, jossa ne jatkuvat asiakkaiden yksilöllisten tilanteiden mukaisesti.
KEHA-keskuksen johtaja Heikki Heikkilä toteaa, että viranomaiset saivat hyvän startin, kun järjestelmät ovat moderneja ja uutta teknologiaa tulee myös työnhakuun. Tekoäly sovittaa Työmarkkinatorilla jo nyt hakijan osaamista työpaikkailmoituksiin, ja jatkossa näitä mahdollisuuksia voidaan laajentaa ja auttaa myös viranomaista hoitamaan työnsä parhaalla tavalla.
– Tietojärjestelmiin liittyviin muutoksiin on varauduttu huolella, mutta aina näin valtavassa muutoksessa jotain haasteita tulee. Varsinkin kun osapuolia on kymmeniä. Ongelmatilanteiden ja muiden haasteiden selvittelyä varten on perustettu tilannehuoneet, jotka ovat toimineet hyvässä yhteistyössä uusien työvoimaviranomaisten kanssa. Tilanne on kaiken kaikkiaan ollut varsin hyvä.
Asiakastietojärjestelmän uudistaminen ja käyttöönotot TE24-uudistuksen toimeenpanon onnistumisen ehdoton edellytys
Työ- ja elinkeinoministeriön TE-palvelut 2024-uudistuksen hankejohtaja Tanja Ståhlbergin mukaan työvoimapalveluiden siirtoa on valmisteltu laajassa yhteistyössä jo usean vuoden ajan. Varsinainen konkreettinen kansallisen toimeenpanon valmistelu käynnistyi syksyllä 2022. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja lisää työvoima- ja yrityspalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Tietojärjestelmät ovat keskeinen osa sekä TE24-uudistuksen toimeenpanoa ja sen mukaisten tavoitteiden saavuttamista kunnissa ja kuntien työllisyysalueilla. Kunnilla on mahdollisuus hyödyntää näitä valtakunnallisia työkaluja kehittääkseen paikallisesti parhaiten toimivia käytäntöjä kuntalaistensa työllisyyden edistämiseksi sekä yritysten ja työnantajien osaajatarpeisiin vastaamiseksi.
Julkisten työvoimapalvelujen tarjoamiseen tarkoitetun asiakastietojärjestelmän kehitys on ollut sekin historiallisen suuri ponnistus, johon on osallistunut ja sitoutunut satoja ihmisiä usean vuoden ajan. Työ on tehty vv. 2016–2024 uudistamista varten perustetussa Digitaaliset TE-palvelut (TE-digi) hankkeessa, joka vastasi valtakunnallisen, uudistuvan asiakastietojärjestelmän kehittämistyöstä.
KEHA-keskuksen Työllisyys ja kotoutuminen vastuualueen johtaja Jaakko Westerlund kertoo, että hankkeen suurimpana käyttöönottona oli lokakuun 2024 puolivälissä tehty, elinkaarensa lopussa olevan nk. URA-järjestelmän asiakastietojen siirto Työmarkkinatorille. Tämä mahdollisti nyt toteutetun ja ainutkertaisen asiakkuuksien siirron valtiolta kunnille. Kevään 2025 aikana tullaan tekemään pienempiä palvelun käyttöä parantavia uudistuksia sekä avaamaan työantajapalveluiden uusia toiminnallisuuksia. Asiakkaita informoidaan mahdollisista käyttökatkoista Työmarkkinatorilla ja mahdollisista palvelukatkoksista johtuvat viiveet voidaan käsitellä tarvittaessa takautuvasti.
Vuoden 2025 alusta alkaen myös KEHA-keskuksen omissa tehtävissä tapahtuu muutoksia. KEHA-keskus tukee valtakunnallisen työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän toimeenpanoa ja vahvistaa sen toimivuutta. KEHA-keskuksen rooli tulee työvoimapalvelujen tietojärjestelmien ja työttömyysturvaneuvonnan lisäksi painottumaan erityisesti työvoima- ja kotoutumispalvelujen tiedolla johtamisen tehtäviin tuottamalla muun muassa tietoa työvoimapalveluiden tuloksellisuudesta ja toimivuudesta.
