Suomessa on tuhansia epävirallisesti toimivia yrityksiä, jotka eivät maksa liiketoiminnastaan veroja. Lähes 60 prosentilla epävirallisesti toimivista yrityksistä on ulosotossa oleva vastuuhenkilö ja noin kolmanneksella salattua käteiskauppaa. Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreesta selvityksestä.
Vuonna 2021 Suomessa oli arviolta jopa yli 7 000 yritystä, jotka harjoittivat elinkeinotoimintaa, mutta eivät kuuluneet arvonlisävero-, työnantaja- tai ennakkoperintärekisteriin. Määrä vastaa noin 1–2 prosenttia suomalaisyritysten määrästä.
Suuri osa viranomaisrekisterien ulkopuolella toimivista yrityksistä harjoittaa harmaata taloutta, minkä vuoksi valtio menettää vuosittain 90–120 miljoonaa euroa verotuloja, sanoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
– Rekisterien ulkopuolella toimivien yritysten lukumäärä ei ole kansainvälisesti vertailtuna suuren suuri, mutta arvioidemme mukaan ilmiöllä on varsin merkittävä vaikutus julkiseen talouteen. Käteismaksujen kieltäminen joillakin toimialoilla sekä arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentaminen antaisivat Verohallinnolle nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmaan, Marttinen sanoo.
Harmaan talouden selvitysyksikkö selvitti rekistereiden ulkopuolella olevia yrityksiä verotarkastusaineistojen perusteella. Selvityksessä perehdyttiin ensimmäistä kertaa siihen, millaisia ovat viranomaisrekistereihin kuulumattomat yritykset, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa.
Kolmanneksella epävirallisista yrityksistä salattua käteiskauppaa
Epävirallinen, rekistereiden ulkopuolinen yritystoiminta voi olla esimerkiksi käytettyjen autojen kauppaa, jossa kauppias myy autoja käteisellä säännöllisesti useille eri asiakkaille. Koska kauppias ei ilmoita tuloja Verohallinnolle, verot liiketoiminnasta jäävät maksamatta.
Epävirallista yritystoimintaa voivat olla myös esimerkiksi remonttityöt, joita tehdään pimeästi ilman kuittia.
– Rekistereiden ulkopuolelle jäävillä yrityksillä on liiketoimintaa erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla: rakennus-, ravintola-, hius- ja kauneudenhoitoalalla sekä kaupan alalla. Nämä ovat perinteisiä harmaan talouden toimialoja, joilla on paljon muitakin harmaan talouden ongelmia, kuten pimeää palkanmaksua, Marttinen sanoo.
Verotarkastettujen yritysten analyysissä havaittiin, että noin kolmanneksella epävirallisista yrityksistä oli salattua käteiskauppaa. Rekistereiden ulkopuolisten yritysten rahaliikenne toimi myös tilisiirtojen ja korttimaksujen kautta, eikä tuloja siltikään ilmoitettu Verohallinnolle.
Osa yrityksistä haluaa vaikuttaa passiivisilta pöytälaatikkofirmoilta
Kaikki viranomaisrekisterien ulkopuolella olevat yritykset eivät harjoita harmaata taloutta. Jos liiketoiminta on pientä, yrityksen ei tarvitse kuulua alv-rekisteriin. Osa rekisterien ulkopuolella olevista yrityksistä on niin sanottuja pöytälaatikkofirmoja, joilla ei ole liiketoimintaa.
– Paljon on kuitenkin yrityksiä, jotka yrittävät vaikuttaa pöytälaatikkofirmoilta, vaikka harjoittavatkin aktiivista liiketoimintaa. Lisäksi on yksityishenkilöitä, joiden elinkeinonharjoittaminen on säännöllistä, suunnitelmallista ja heillä on useita asiakkaita, mutta ei yritystä tai y-tunnusta.
15 prosentilla elinkeinotoimintaa harjoittaneista toimijoista ei selvityksen mukaan ollut y-tunnusta ennen verotarkastusta.
Moni vastuuhenkilöistä on ulosotossa, osa liiketoimintakiellossa
Selvityksen mukaan rekisterien ulkopuolella toimivissa yrityksissä on vastuuasemissa usein henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin laiminlyöneet maksuvelvoitteensa. Selvityksen mukaan peräti 58 prosenttia epävirallisten yritysten vastuuhenkilöistä oli ulosotossa ja 16 prosenttia liiketoimintakiellossa.
– Vastuuhenkilöiden tai yritysten aikaisemmat vakavat velvoitteiden laiminlyönnit ovat osalla olla myös esteenä Verohallinnon rekistereihin merkitsemiseen, Marttinen sanoo.
Käteinen lisää harmaan talouden riskiä
Verohallinto käyttää valvonnassaan paljon tietoja, joita se saa esimerkiksi pankeilta ja maksunvälittäjiltä. Tällaisten erilaisten sivullistietojen hyödyntäminen on Marttisen mukaan tehokas keino puuttua rekistereiden ulkopuoliseen elinkeinotoimintaan.
– Käteismaksujen kielto joillakin toimialoilla, kuten käytettyjen autojen kaupassa, auttaisi epävirallisen yritystoiminnan havaitsemisessa, sillä pankkitilien kautta kulkevista maksutapahtumista jää aina jälki, Marttinen sanoo.
Samasta syystä Marttinen kehottaa kuluttajia suosimaan kortilla maksamista ja varmistamaan, että ostoksesta saa kuitin, jossa on alv-erittely ja tieto ostetuista tuotteista tai palveluista.
Alv-erittelyt tarkemmiksi, liiketoimintakielto helpommin nähtäville
Myös arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentamisella voisi puuttua nykyistä paremmin rekistereiden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Tällä hetkellä yritys ilmoittaa Verohallinnolle arvonlisäverollisen toimintansa yhteissummina, mutta sen ei tarvitse eritellä, mistä tiedot koostuvat.
– Lasku- ja kuittikohtaisessa raportoinnissa Verohallinto saisi ajantasaista tietoa rekistereiden ulkopuolella toimivista yrityksistä niiden liikekumppaneiden ilmoitusten perusteella. Tämä helpottaisi epävirallisten yritysten toimintaan puuttumista, Marttinen sanoo.
Selvityksen tekijät ehdottavat myös, että tieto yrityksen vastuuhenkilön liiketoimintakiellosta tai esimerkiksi ulosotossa todetusta varattomuudesta näkyisi yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:ssä.
