On myönteistä, että Rantalan raportissa on tunnistettu yrittämisen erilaisuus. On selvää, ettei YEL-järjestelmästä saada täydellistä tai kaikkien yrittäjien näkökulmasta optimaalista, mutta raportissa on useita ehdotuksia, jotka parantavat nykytilannetta ja tarjoavat hyvän pohjan järjestelmän jatkokehittämiselle. Suoraan tällä esityksellä ei muutosta voi lähteä toteuttamaan.
Pidämme erityisen tärkeänä, että raportissa tunnistetaan pienituloisten yrittäjien tilanne ja heille esitetään työtulon määräytymistä todellisten ansiotulojen perusteella. Samalla mahdollisuus nykyisen kaltaiseen työtulomalliin säilyisi tietyillä tulotasoilla, mikä huomioi yrittäjien erilaiset tilanteet ja toiminnan rakenteet.
On hyvä, että raportti tunnistaa tämänhetkisen työtulolaskurin ongelmat ja esittää sen kehittämistä. Tämä lisää oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta tulevaisuudessa.
“Jäsenistömme näkemykset YEL:n kehittämisestä vaihtelevat, ja olemme halunneet kuunnella niitä avoimesti. Rantalan ehdotus huomioi hyvin erilaisten yrittäjien tilanteet, ja siksi näemme tämän hyvänä lähtökohtana jatkokeskustelulle”, toteaa Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando.
Pienituloisten asemaa parannettava
Olemme huolissamme siitä, että eläkemaksujen alkaminen jo 2 520 euron tuloista voi vaikeuttaa yrittäjäksi ryhtymistä. Raportin ehdotus muuttaa aloittavan yrittäjän alennus tuloperusteiseksi on kuitenkin askel oikeaan suuntaan: alennus kohdistuisi jatkossakin pienituloisille ja samalla myös sivutoimisille yrittäjille. Tämä on tervetullut muutos, joka huomioi pienyrittäjyyden todelliset lähtökohdat.
Pitkällä aikavälillä yrittäjyyden tulee luonnollisesti olla kannattavaa, jotta yrittäjä pystyy ansaitsemaan toimeentulonsa lisäksi kohtuullisen eläke- ja sosiaaliturvatason.
Järjestelmän tulee olla joustava ja reagoida tulojen muutoksiin
YEL-työtulojen tulee jatkossakin perustua yrittäjän todelliseen työpanokseen, mutta yhtä tärkeää on, että järjestelmä on joustava ja reagoi nopeasti yrittäjän tulotason muutoksiin. Kahden vuoden siirtymäaika on liian pitkä, jos yrittäjän tulot esimerkiksi romahtavat äkillisesti – työpanosmallin tulee mahdollistaa työtulon nopea tarkistaminen ilman raskasta prosessia.
Uudistuksen tulee lisätä ennen kaikkea selkeyttä ja ennakoitavuutta, mutta samalla varmistaa, että tulojen vaihtelut ja yrittäjän elämäntilanteet voidaan huomioida joustavasti ja realistisesti.
Suomen Yrittäjänaiset korostaa, että yrittäjällä tulee olla sekä vastuuta että harkintavaltaa sosiaaliturvansa ja eläkkeensä tasosta. Kohtuulliset rajat ovat tarpeen järjestelmän toimivuuden turvaamiseksi, mutta yrittäjyys sisältää myös vapautta kantaa vastuuta omasta toimeentulostaan. Siksi kannatamme mallia, jossa tietyn työpanoksen ylittyessä yrittäjälle jätetään harkintavaltaa.
Yritysmuodon huomioiminen voisi lisätä oikeudenmukaisuutta
Yrittäjänaiset nostaa esiin myös vaihtoehdon, jota tulisi selvittää. YEL voisi määräytyä yritysmuodon mukaan: toiminimiyrittäjillä todellisiin tuloihin perustuen ja muissa yhtiömuodoissa työpanosperusteisesti. Yhtiömuodon valinta perustuu nykyisellään verotukseen ja vastuisiin – jatkossa myös eläke- ja sosiaaliturva voisi olla osa harkintaa.
”Jos prosesseja kehitetään niin, että elinkeinonharjoittajien tiedot ovat Tulorekisterissä, tämä parantaa paitsi sosiaaliturvan määritystä myös verotuksen oikea-aikaisuutta. Nykyisin moni toiminimiyrittäjä maksaa tilikauden aikana joko liian vähän tai aivan turhaan liikaa veroja ja tilanne korjautuu pitkällä viiveellä”, Orlando toteaa.
Rahastointi on tärkeä pitkän aikavälin ratkaisu
Erityisen tärkeää on, että nyt päätetään myös YEL:n rahastoinnin aloittamisesta. TyEL:n rahastointi aloitettiin yli 60 vuotta sitten; sama periaate on yhtä tärkeä YEL:lle. Rahastointi vakauttaa järjestelmää pitkällä aikavälillä ja parantaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.
Kokonaisuus kehittyy vaiheittain – tärkeintä on edetä
Tavoitteemme on, että järjestelmästä tehdään yrittäjyyteen kannustava ja erilaiset yrittäjätilanteet huomioiva. Yksittäisellä muutoksella ei saavuteta täydellisyyttä – siksi on tärkeää tehdä oikeansuuntaisia ratkaisuja ja seurata vaikutuksia tulevina vuosina. Yrittäjyys muuttuu nopeasti, itsensä työllistäminen lisääntyy, ja järjestelmän tulee pysyä kehityksen mukana.
Huonoin vaihtoehto olisi olla tekemättä mitään.
On erittäin tervetullutta, että sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui yrittäjäjärjestöt välittömästi keskustelemaan raportin ehdotuksista. ”Olemme ministerin kanssa samaa mieltä, että YEL ei saa muodostua kasvun esteeksi”, Orlando toteaa.
