Suomi ajautuu loppuvuodesta taantumaan, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Talouskasvu hiipuu tänä vuonna ja ensi vuonna on luvassa enää nollakasvua. Aki Kangasharjun mukaan Suomi tarvitsee nyt vision siitä, millä julkinen talous saadaan kuntoon, miten väkeä saadaan töihin ja mistä heitä saadaan.
Ennusteen mukaan vienti vilkastuu palveluviennin ansiosta vasta ensi vuonna, mutta samalla yksityisen kulutuksen kasvu kangistuu hintojen noustessa. Inflaatio pysyy korkeana myös ensi vuonna, vaikka hintojen nousu hieman hellittääkin. Talouspolitiikan korjausliike jää vaalien jälkeisen hallituksen tehtäväksi. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju perää tulevalta hallitukselta pidemmän ajan visiota Suomen talouskehityksen kääntämiseksi.
Etlan ennuste tiivistettynä:
- Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna kahteen prosenttiin, niinpä Suomi ajautuu lievään taantumaan vuoden lopussa. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää nollaan ja vuonna 2024 kasvua kertyy 1,7 prosenttia.
- Investoinnit kasvavat noin 3 prosenttia tänä vuonna ja vajaan prosentin ensi vuonna. Voimakkaimmin kasvavat asuinrakennusinvestoinnit.
- Kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset.
- Suomen kuluttajahinnat nousevat nopeimmin vuosikymmeniin tänä vuonna. Ennustamme inflaation kiihtyvän 6,8 prosenttiin tänä vuonna ja pysyvän liki neljässä prosentissa myös ensi vuonna. Inflaation kiihtyminen on seurausta lähinnä energian, asumisen ja elintarvikkeiden hintojen noususta.
- Talous kasvaa tänä vuonna kulutuksen ja investointien tukemana. Sen sijaan nettoviennin vaikutus kasvuun on syvästi negatiivinen.
- Ensi vuonna nettovienti nostaa bruttokansantuotetta ja varastot supistuvat. Vienti saa vetoa palveluviennin elpymisestä, mutta Venäjän sokki ja euroalueen talouskasvun hidastuminen leikkaavat tavaraviennin kasvua.
- Suurimmat riskit liittyvät vientimarkkinoiden kehitykseen ja uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
- Yksityinen kulutus kasvaa noin kaksi prosenttia tänä vuonna ja jää nollakasvuun ensi vuonna. Tavaroiden hintojen nopea nousu syö kotitalouksien tulojen ostovoimaa ja vähentää tavaroiden kulutusta.
- Reaalipalkat laskevat nyt voimakkaammin kuin kertaakaan sitten 1970-luvun, mille tasolle ostovoima on jäämässä.
- Työttömyys laskee tänä vuonna 6,7 prosenttiin, ja on ensi vuonna 6,8 prosenttia. Ennusteemme mukaan työllisyysaste ei juuri nouse ensi vuonna vaan jää keskimäärin 73,8 prosenttiin.
- Suomella on useita ratkaistavia ongelmia työmarkkinoilla. Teollisuustyötuntimäärien lasku ja julkisen sektorin työtuntimäärien kasvu sekä työvoiman ulkopuolella olevien määrä heikentävät julkista taloutta. Edessä on monia pakollisia ratkaisuja, koska velaksi ei voi elää. Suomen velkasuhde on jäämässä pysyvästi 70 prosenttiin BKT:stä.
- Energiamarkkinoiden näkymät ja ennätysalhainen kuluttajaluottamus yhdistettynä hintojen nopeaan nousuun voivat saada aikaan nopean pysähtymisen rakentamisessa ja yksityisessä kulutuksessa, jotka kattavat yli puolet bruttokansantuotteesta. Riskin realisoituminen pahentaa ennustettua taantumaa voimakkaasti.
- Suomen kilpailukyky heikkenee hieman, mutta heikkenemisen taso riippuu palkkaneuvotteluista, sillä jo nyt palkkakustannukset ovat eriytyneet työn tuottavuudesta.
- Taantumassa hintoja tai palkkoja ei voi nostaa eivätkä yritykset voi työllistää. Emme voi hinnoitella itseämme markkinoilta ulos.
- Valtionlainojen korkoriski kumuloituu viiveellä. Maailmantilanne on poikkeuksellisen epävarma. Ennuste voi olla liian positiivinen, sillä taloutemme ei kestä enempää shokkeja.
Aki Kangasharju kysyy, missä on Suomen pidemmän aikavälin visio. Hänen mukaansa tarvitsemme nyt pidemmälle ajalle näkymän velkaantumisen lopettamiseksi ja se edellyttää visiota Suomen talouspolitiikasta. Suomesta puuttuu ennen muuta kannustimia kasvuun, panostuksia osaamiseen ja maahanmuuttoon.
− Meiltä puuttuu niin sanottu tiekartta sen varalta, mitä teemme, jos ja kun talouskasvu ei ole riittävän nopeaa. Ilman kokonaisvaltaista visiota tulevasta, Suomen velkaantuminen vain jatkuu. Korjausliike tarvitaan, tai rankempi säästäminen joudutaan aloittamaan sitten myöhemmin pakon edessä, Kangasharju varoittaa.
