STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa.
STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan.
– Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää.
Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja ja tuoteinnovaatioita. Yritysneuvostot tukevat myös palkkakehitystä ja niillä on työntekijöitä sitouttava ja vapaaehtoisia irtisanoutumisia vähentävä vaikutus. Lisäksi edustus hallintoneuvostossa parantaa yrityksen ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta.
– Ruotsissa henkilöstön hallintoedustuksen on havaittu lisäävän yritysten rahoituksellista vakautta sekä vähentävän tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstön hallintoedustus on myös suojannut työllisyyttä ulkoisilta shokeilta”, Kyyrönen toteaa.
Suomen otettava mallia
Orpon hallituksen tilaama selvitys henkilöstön hallintoedustuksen muutostarpeista valmistuu loppusyksystä. Päätöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta odotetaan puoliväliriihessä keväällä 2025.
– Henkilöstön hallintoedustusta on Suomessa vahvistettava. Mallia voimme ottaa Ruotsista ja Saksasta. Vahvempi hallintoedustus lisää työmarkkinaosapuolten keskinäistä luottamusta ja vahvistaa henkilöstön asemaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
