Vuonna 2025 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa viisi siltaa ja Varsinais-Suomessa yhdeksän siltaa. Uusittavana on myös kolme putkisiltaa, joista yksi sijaitsee Varsinais-Suomessa ja kaksi Satakunnassa. Lisäksi viime vuonna aloitetuista siltahankkeista jatkuvat Tehan Oy:n urakoissa kesken jääneet kolmen siltakohteen loppuun saattamiset. ELY-keskusten siltahankkeiden lisäksi Satakunnassa on käynnistynyt Väyläviraston vetämä Koiviston ja Kokemäenjoen pikkuhaaran sillat Porissa. Varsinais-Suomessa jatkuu myös Väyläviraston vetämä jättihanke, jossa uusitaan Paraisilla oleva Kirjalansalmen silta. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.
Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja vuosittain toteutettavat siltakohteet valikoidaan mm. kiireellisyyden, korjauksen ajoituksen ja korjaustavan, kohteen liikenteellisen merkittävyyden ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Joskus sillan kunnon heikkeneminen etenee nopeastikin ja korjaustoimien suunnittelu pitää käynnistää kiireellisesti.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltojen korjauksiin käytetään vuonna 2025 noin 14,3 M€. Se on vajaa miljoona euroa vähemmän kuin viime vuonna. Vuosittaiseen siltarahoituksen tasoon vaikuttaa suuriin siltakohteisiin kohdistettava valtakunnallinen erillisrahoituksen määrä. Tänä vuonna erillisrahoituksella toteutetaan Satakunnassa uusittavat Vähä-Säkylän risteyssilta ja Polsun silta.
Merkittävimmät siltojen uusimis- tai korjaushankkeet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2025
- Polsun silta, mt 12689, Säkylä
- Vähä-Säkylän risteyssilta, mt 12691 Säkylä
- Tattaranjoen silta, vt 2, Nakkila
- Säkkijoen silta, mt 13313 Karvia, jatkuu vuodelta 2024
- Meijerin silta, mt 274 Karvia
- Uudenkylän risteyssilta, vt 23 Pomarkku
- Poikluoman risteyssillat, mt 110 Kaarina
- Kitulan risteys ja ylikulkukäytävä, mt 110 Salo
- Anerion koulun alikulkukäytävä, mt 110 Salo
- Varisjoen silta, mt 110 Salo
- Kaiselan silta, mt 1914 Nousiainen
- Isolahdenojan silta, mt 192 Taivassalo
- Marikarin silta, mt 12030 Parainen
- Raukkaan silta, mt 12393 Mynämäki
- Haalin silta, mt 2407 Salo, jatkuu vuodelta 2024
- Maskunjoen raittisilta, mt192 Masku (kevyen liikenteen silta), jatkuu vuodelta 2024
- Putkisiltakohteet:
- Vallinin silta, vt 8 Pori
- Vilokarin silta, mt 1960 Rauma
- Pokanojan silta, mt 12610 Loimaa
Toteuttavista siltakohteista liikenteellisesti haastavin korjauskohde on Poikluoman risteyssillat Kaarinassa. Töiden aikana ajoneuvoliikenne pysyy silloilla, mutta kaistajärjestelyt muuttuvat työvaiheiden mukaan.
Liikennekatkoja on luvassa Paraisilla sijaitsevan Marikarin sillan, Mynämäellä Raukkaan sillan ja Säkylässä Vähä-Säkylän sillan osalta. Katkoajat vaihtelevat kohteittain. ELY-keskus tiedottaa näistä tapauskohtaisesti lähempänä toteutusta. Katkoaikoina on siltakohteille järjestetty kiertotie maanteitä pitkin.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan silloissa riittää korjattavaa
Suuri osa alueen silloista on rakennettu 1960–1970-luvuilla ja ne ovat peruskorjausiässä. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen massat kuormittavat vanhoja siltoja, sillä niitä ei ole aikanaan suunniteltu nykyisille ajoneuvomassoille. Huolta aiheuttaa huonokuntoisten ja tyydyttävässä kunnossa olevien siltojen suuri määrä. Niitä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa keskimäärin.
Varsinais-Suomen alueella on 1 136 siltaa, joista huonokuntoisia on 109 kpl. Satakunnan alueella on 693 siltaa, joista huonokuntoisia on 58 kpl. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on Varsinais-Suomessa 363 kpl ja Satakunnassa 243 kpl. Kuntoluokituksessa tyydyttävässä kunnossa olevalla sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä.
Määrärahojen niukkuudesta johtuen korjaustoimenpiteitä joudutaan lykkäämään ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta. Tieverkolla on paljon korjausvelkaa, mutta toisin kuin reikiintynyt päällyste, sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät useinkaan näy tienkäyttäjälle. Huonokuntoisesta sillasta aiheutuu tienkäyttäjille haittaa vasta siinä vaiheessa, kun sillalle joudutaan asettamaan painorajoitus tai muita liikennerajoituksia. Esimerkiksi Kirjalansalmen sillalla on liikennettä rajoitettu monin tavoin sillan käytön turvaamiseksi uuden sillan valmistumiseen saakka.
Huonokuntoisten siltojen ohella Varsinais-Suomessa on 33 ja Satakunnassa 30 painorajoitettua siltaa, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa. Sillan kantavuus ja kunto eivät korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Koska huonokuntoisia siltoja on jonossa paljon, pelkästään painorajoituksen poistamisen vuoksi siltoja ei pystytä uusimaan.
Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä saavutetaan siltojen optimaalinen käyttöikä mahdollisimman pienin kustannuksin. Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Peruskorjausten lykkääminen johtaa kuitenkin lisäkustannuksiin. Korjausvelan vähentämisessä pitkäjänteisyys olisi tärkeää. Se mahdollistaa toiminnan optimaalisen suunnittelun ja toteutuksen sekä huomioi rajalliset tekijäresurssit.
Siltahankkeiden tiedot päivitetään tarkemmin verkkosivuille:
