Suomeen muuttaneiden kotitaloustyöntekijöiden matalaan palkkaan vaikuttaa se, että yksityisesti palkattu kotitaloustyö ei kuulu työehtosopimuksen piiriin, vaan Maahanmuuttovirasto (Migri) sääntelee vähimmäisansion.
– Useimmille maahan muuttaneille yksityisesti palkatuille kotitaloustyöntekijöille maksetaan palkkaa Migrin toimeentuloedellytyksen mukaan, vaikka se onkin matalampi ansiotaso kuin siivousalalla, kertoo väitöskirjatutkija Elisabeth Wide Helsingin yliopistosta.
Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan, miten määräaikaiset oleskeluluvat sitovat siirtolaistyöntekijöitä usein siivous- tai kotitalousalalle vähintään neljäksi vuodeksi, jolloin he voivat lain mukaan työskennellä vain kyseisellä alalla. Petteri Orpon hallitus haluaa pidentää rajoitusta kuudeksi vuodeksi.
Tutkimus osoittaa, että kotitaloustyöntekijöiden työnantajat kohtaavat alati kasvavia vaatimuksia omassa palkkatyössään. Heidän on yhä vaikeampaa yhdistää työ- ja perhe-elämä. Tämän takia työnantajat palkkaavat siirtolaisia tekemään kotitaloustyötä, mikä antaa työnantajille mahdollisuuden keskittyä palkkatyöhön myös iltaisin. Väitös nostaa esille palkkatyön kasvavien vaatimusten vaikutuksia erityisesti asiantuntijatehtävissä työskenteleville vanhemmille.
Useaan au pairiin kohdistettu työperäistä hyväksikäyttöä
Vaikka au pairius usein mielletään kulttuuriseksi vaihdoksi, tutkimuksen mukaan moniin au paireihin on kohdistettu työperäistä hyväksikäyttöä isäntäperheissä.
– Monille au pairille työolot ovat olleet huomattavasti vaativammat kuin mitä he olivat aluksi sopineet isäntäperheiden kanssa, Wide kertoo.
Au pairit ovat Suomeen muuttaneita nuoria henkilöitä, yleensä naisia, jotka asuvat isäntäperheessä ja tekevät kotityötä sekä hoivaavat lapsia vastineeksi majoituksesta, ruoasta ja taskurahasta.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan ajankohtaista tilannetta, jossa kotitalous- ja siivoustyön tekijöinä ovat yhä useammin siirtolaiset. Väitös osoittaa, kuinka siirtolaisten työvoiman rajoitukset luovat uusia luokkasidonnaisia arvojärjestyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Olennaista olisi tasa-arvoistaa siirtolaisten asemaa työmarkkinoilla poistamalla oleskelulupien alakohtaisuus sekä sisällyttämällä yksityisesti palkattu kotitaloustyö työehtosopimuksen piiriin, Wide toteaa.
Yhä harvempi kantasuomalainen sitoutuu matalapalkkaiseen kotitalousalaan
Suomessa yhä useampi kotitalous ostaa hoiva- ja siivoustyötä yritysten tuottamina palveluina tai yksityisesti palkattuna kotitaloustyönä. Samanaikaisesti kotitaloustyön kysyntään vastaavat useimmiten siirtolaistyöntekijät. Yhä harvempi kantasuomalainen on halukas sitoutumaan pitkäaikaisesti työhön matalapalkkaisella kotitalousalalla. Väitöskirjatutkimus selvitti kotitalouksien syitä palveluiden ostamiseen sekä sitä, miten kotitaloustyön ulkoistaminen liittyy sosiaalisen luokan muodostumiseen. Tutkimusta varten haastateltiin kotitalousalan siirtolaistyöntekijöitä, au paireja sekä kotitaloustyöntekijöiden ja au pairien suomalaisia työnantajia.
