Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten yritysten huolehtiminen toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista on vasta alkuvaiheessa. Yritysvastuuverkosto FIBS ja Reilu kauppa ry suosittelevat yrityksille ripeitä toimia, jotta kansainvälinen kilpailukyky säilyy.
Suomessa yrityksillä on runsaasti aikeita kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta käytännön toimet ovat vielä alkuvaiheessa. Esimerkiksi elämiseen riittäviin palkkoihin toimitusketjuissa ilmoitti FIBSin ja Reilu kauppa ry:n tuoreessa selvityksessä sitoutuneensa 11 yritystä 32:sta, mutta konkreettisista tavoitteista ja aikatauluista riittävien palkkojen edistämiseksi kertoi vain kaksi yritystä.
Muutamat edelläkävijät näyttävät suuntaa, mutta monet yritykset vasta opettelevat ihmisoikeusvaikutuksista huolehtimista. Ihmisoikeustyön petraamisella on kiire, sillä osassa Euroopan maista laki edellyttää jo yrityksiltä ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvää huolellisuutta ja lisävaatimuksia tulee, kun EU:n yritysvastuudirektiivi valmistuu.
”Lakivaatimukset heijastuvat arvoketjuihin, joissa suomalaisyritykset ovat mukana. Yritysten kannattaa panostaa ihmisoikeustyöhön ja -osaamiseen nyt, ettei kilpailumahdollisuuksia osana kansainvälisiä toimitusketjuja menetetä”, FIBSin yritysvastuuasiantuntija Greta Andersson sanoo.
Kohti pitkäjänteistä yhteistyötä ja vuoropuhelua
Osassa suomalaisyrityksistä jo pelkkä EU-yritysvastuulakien valmistelu on terästänyt ja systematisoinut ihmisoikeustyötä. Moni yritys myös odottaa, että tuleva sääntely helpottaa ihmisoikeusriskien hallintaa arvoketjuissa. Lain odotetaan lisäävän huolellisuusvelvoitteen täyttävien yritysten määrää, mikä parantaa tiedonsaantia ja toimenpiteisiin tarttumista.
Suurimmalla osalla yrityksistä on haasteita tunnistaa toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia toimitusketjuissaan. Yritykset kertoivat käyttävänsä riskinhallinnan työkaluina lähinnä toimintatapaohjeistuksia ja auditointeja.
”Tästä tulisi pyrkiä kohti pitkäjänteistä yhteistyötä ja aitoa vuoropuhelua haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden ja yhteisöjen kanssa. Pelkkä vaatimusten asettaminen ei riitä korjaamaan ongelmia, vaan yritysten tulee investoida aikaa ja rahaakin kestävien olosuhteiden varmistamiseen toimitusketjuissa”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.
Lisääntyvän sääntelyn rinnalle yritykset tarvitsevat julkista tukea. Selvityksessä ne kertoivat toivovansa viranomaisilta ennen kaikkea selkeää ohjeistusta, koulutusta ja työkaluja ihmisoikeusvastuusta huolehtimiseen. Yritykset toivovat myös, että Suomi neuvoisi ihmisoikeusvastuuasioissa niiden maiden hallituksia, joista yritykset tekevät hankintoja.
Yritysten ihmisoikeustyön selvityksessä tutkittiin, miten yritykset hallitsevat toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, mitkä ovat ihmisoikeustyön haasteet, työkalut ja kumppanit ja millaisia tukitarpeita yrityksillä on. Tammi–maaliskuussa toteutettuun sähköiseen kyselyyn vastasi 32 suurta ja keskisuurta yritystä eri toimialoilta. Lisäksi 10 yritystä haastateltiin. Kysely lähetettiin 250:lle Suomessa toimivalle yritykselle.
Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan Reilu kauppa ry:n verkkosivulla ti 18.4. jolloin tulokset julkaistaan kello 9 alkavassa tilaisuudessa Sofia Helsingissä. Reilun kaupan ja FIBSin lisäksi tilaisuudessa puhuvat Liisa Huhtala työ- ja elinkeinoministeriöstä, Linda Piirto ulkoministeriöstä, Susan Villa Ihmisoikeuskeskuksesta, Natalia Ollus HEUNIsta sekä yritysten asiantuntijat. Tilaisuuteen voi ilmoittautua: josetta.nousjoki@fairtrade.fi
