Ruo’olla vahvistetun turkulaisen saven vetolujuuden mittaus Turun AMK:n laboratoriossa. Kuva: Liisa Larkela
Uutiset

Savimassat hyödyksi – ylijäämäsaven käyttöä rakentamisessa tutkitaan kolmivuotisessa hankkeessa

Olisiko kotimaisesta ylijäämäsavesta rakennusmateriaaliksi, jopa osittain korvaamaan sementtiä tai sementin kaltaisia sideaineita? Tätä tutkitaan Åbo Akademin, Turun AMK:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteishankkeessa “SARA – Kotimaisen saven käyttö ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina”.

Suomessa joudutaan useissa rakennus- ja maanrakennuskohteissa siirtämään ja läjittämään muualle suuria määriä mahdollisesti käyttökelpoista savea. SARA-hanke kehittää uudenlaisia ratkaisuja kierrätettyjen savimassojen hyödyntämiseen ja maamassojen käsittelyyn. 

Paikallisia kaivuusavia voisi käyttää hyödyksi savirakentamisessa sen lisäksi, että niitä sijoitetaan esimerkiksi ylijäämämassojen läjitysalueille. Jo läjitettyjä savimassoja voidaan myös käyttää hyödyksi, jos tunnetaan savien ominaisuudet ja niiden soveltuvuus uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Tavoitteena on löytää uusia käyttökohteita ja siten edistää kiertotalouteen siirtymistä.

Varsinais-Suomessa savesta ei ole pulaa, savikerrostumat peittävät maakunnan pinta-alasta lähes puolet, ja paikoin savikerrosten paksuus voi olla jopa 60 metriä. Eri kivilajeista rapautumalla syntyvä ja luonnon prosessien kerrostama savi on potentiaalisesti myrkytön ja ekologisesti kestävä materiaali, joka on yksi vanhimpia ihmisasumuksissa käytettyjä materiaaleja (tiilet, massiivisavi, olki-savirakentaminen), mutta jonka kuitenkin betoni on pitkälti korvannut.

Sideaineilla vahvistetut savinäytekappaleet odottavat puristuslujuuden mittausta. Kuva: Liisa Larkela

Luonnonmukaista rakentamista

SARA-hankkeessa kartoitetaan hyödyntämiskelpoisia saviesiintymiä, tutkitaan saven kemiallisia, mikrobiologisia, säänkestävyys- ja lujuusominaisuuksia sekä kehitetään ”reseptiikkaa” savirakentamistuotteista: saveen voidaan sekoittaa eri aineita tuomaan lisäkestävyyttä. Seosaineita voivat olla tuhkat, kuonat, muut teollisuuden sivuvirrat sekä Turun AMK:ssa pitkään tutkittu järviruoko.

– Täkäläisten saviainesten haasteena ovat kosteusominaisuudet ja korkea rikkipitoisuus, kertoo Turun AMK:n projektipäällikkö, kemiantekniikan lehtori Hanna Hänninen.

SARA-hankkeessa kehitellään tuotteita energiaa säästävästä polttamattomasta savesta. Tällaisia voivat olla erilaiset laatat ja tiilet. 

Koska rakentamisen myötä kaivettavat savimäärät ovat suuria, saven käyttöä on hyvä laajentaa myös rakennusten ulkopuolelle infrahankkeisiin. Savi voi soveltua infrarakentamiseen muun muassa melu- ja tulvavalleissa. Infrarakentamisessa voidaan lisätä saven joukkoon myös paikallisten polttolaitosten tuhkia ja kuonia normaalin sementin sijasta.

Rakentamisen pilottikohteet toteutetaan SARA-hankkeessa vuonna 2024-2025.

Hankkeen ensisijaisena tuloksena tuotetaan kohderyhmille tietoa kotimaisen saven kierrättämisestä ja hyödyntämisestä. Yritykset voivat hyödyntää hankkeen tuloksia uuden vihreän kasvun mukaisen liiketoiminnan kehitystyössä.

– Keskeistä on edistää ekologista, kiertotalouden mukaista ja hiilipositiivista rakentamista hyödyntäen laajalti käytettävissä olevaa ja nykyisin rakentamiskohteissa ylijäämäksi tai jätteeksi luokiteltua savea, kiteyttää hanketta koordinoivan Åbo Akademin projektitutkija ja projektipäällikkö Thomas Kronberg.

SARA-hanke on kolmivuotinen (2023-25) ja se on saanut rahoitusta Euroopan alue- ja kehitysrahastolta, ja liittyy ”Uudistuva ja osaava Suomi” -ohjelman toimintalinjaan ”Hiilineutraali Suomi”.