Turun yliopiston tutkijat ovat kuvanneet seitsemän tieteelle uutta saniaislajia, jotka kasvavat trooppisen Amerikan sademetsissä. Monet lajeista löytyivät ekologisen tutkimuksen sivutuotteena, sillä sademetsien monimuotoisuus on edelleen niin huonosti tunnettu, että tutkijat törmäävät maastotöissä usein ennestään tuntemattomiin lajeihin.
Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmällä on pitkät perinteet tieteelle ennestään tuntemattomien lajien löytämisessä. Yksi tutkijoiden kuvaamista Danaea-suvun saniaisista herätti professori Hanna Tuomiston huomion jo vuonna 1998, koska se peitti kilometrikaupalla metsänpohjaa Kolumbian Amazoniassa, jossa Tuomisto teki tuolloin maastotöitä usean kuukauden ajan.
– Alue on syrjäinen ja siellä on vain vähän ihmistoimintaa, joten tällä uudella lajilla menee luultavasti edelleen hyvin. Erästä toista nyt kuvatuista lajeista sen sijaan uhkaa jo sukupuutto, sillä metsäkato etenee huolestuttavasti sen esiintymisalueella Kolumbian rannikkosademetsissä, Tuomisto sanoo.
Ryhmän tutkijat ovat nyt kuvanneet seitsemän uutta lajia trooppisia saniaisia – kuusi Danaea-suvusta ja yhden Dennstaedtia-suvusta.
– Kuvatut lajit eivät suinkaan ole pieniä tai huomaamattomia. Niiden korkeus vaihtelee 20 senttimetristä kahteen metriin, ja jotkut niistä ovat paikallisesti hyvin yleisiä, kertoo väitöskirjatutkija Janina Keskiniva.
Maastoretket kartoittamattomille alueille paljastavat usein uusia lajeja
Trooppisten sademetsien lajisto on edelleen huonosti tunnettu. Tutkijoiden mukaan jokainen maastoretki kartoittamattomalle alueelle paljastaa suurella todennäköisyydellä uusia lajeja.
– Esimerkiksi ekologisen tutkimuksen kannalta on tärkeää ymmärtää, kuinka eri lajit tunnistetaan ja millaisilla paikoilla ne kasvavat. Tietoa tarvitaan myös suojelutoimien kohdentamiseen, sillä pitkällä tähtäimellä lajien selviytyminen riippuu niiden elinympäristöjen säilymisestä. Elonkirjon köyhtymisen estämiseksi on tärkeää suojella alueita, joilla on erilaisia elinympäristöjä ja erikoisia lajeja, Tuomisto sanoo.
Kun tutkijat keräävät kasvinäytteitä ja tallentavat niitä herbaarioihin, he yleensä olettavat niiden edustavan jo kuvattuja lajeja. Näytteiden huolellinen vertailu voi kuitenkin paljastaa, että joukossa on uusia lajeja piilossa kaikkien nähtävissä.
– Suurin osa näytteistä, joita käytimme uusien Danaea-lajien kuvaamisessa, oli kerätty jo vuosikymmeniä sitten, jotkut jo 1800-luvulla. Ne ovat olleet eri herbaarioiden kokoelmissa kaikki nämä vuodet. Nyt pystyimme yhdistämään kaiken herbaarioihin kertyneen tiedon tuoreisiin oivalluksiin, jotka perustuvat minun ja kollegojeni maastotutkimukseen, sanoo Keskiniva.
Erilaiset maaperäolosuhteet muodostavat elinympäristöjen mosaiikin Amazoniassa, ja tällä on suuri vaikutus lajien esiintymiseen ja evoluutioon.
– Pitkän aikavälin tavoitteemme on ollut ymmärtää Amazonian sademetsien lajiston monimuotoisuutta. Olemme erityisen kiinnostuneita siitä, missä mikäkin laji kasvaa, miksi juuri siellä ja mitkä tekijät ovat johtaneet uusien lajien syntymiseen. Alun perin tarkoitukseni ei ollut kuvata uusia lajeja, mutta aika pian huomasin, että on mahdotonta kertoa muille, mitä olemme jostain lajista oppineet, jos sillä ei ole nimeä, Tuomisto sanoo.
Amazonia on maailman suurin trooppinen sademetsäalue ja se sisältää suuren osan maailman biologisesta monimuotoisuudesta. Se on myös sitonut itseensä valtavat määrät hiiltä ja säätelee sadetta ja lämpötilaa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Amazonian monimuotoisuuden suojelu on siis tärkeää koko planeetan hyvinvoinnille.
