Myynnissä on ensimmäistä kertaa talvikenkä, jonka pohjasta kolmannes on renkaista valmistettua kotimaista uusioraaka-ainetta. Menetelmä tukee kenkäteollisuutta hiilidioksidipäästöjen sekä fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämisessä.
Kenkäkauppias Susanna Äimälä pitelee käsissään kenkää, jonka pohja olisi vielä hetki sitten voinut kiitää auton alla hänen kenkäkauppansa ohitse. Talvikengän pohjasta 30 prosenttia on vanhasta autonrenkaasta valmistettua, kotimaista uusioraaka-ainetta.
”Monelle asiakkaallemme vastuullisesti tuotetut raaka-aineet ovat jo tärkeitä. Autonrengas on helppo hahmottaa ja moni tuumiikin, että kengän pohja pitää”, Äimälä kertoo.
Kenkien pohjat valmistanut Lenkki Oy ja tutkimuslaitos SATRA ovat laskeneet, että kun pohjaan käytettävästä termoplastisesta elastomeeristä korvataan rengasjauheella 30 prosenttia, valmistuksesta ja kuljetuksesta syntyvät Co2-päästöt laskevat noin 46 prosenttia.
”Merkittävä tulos oli iloinen yllätys, sillä aluksi mielessämme oli uusiutumattomien raaka-aineiden korvaaminen. Kun vastuullisuusvaatimukset kiristyvät, kenkätehtaillakin on tarve hillitä hiilidioksidipäästöjään, ja uusioraaka-aineemme tukee niitä tavoitteissaan”, Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo.
Uusioraaka-aine toimii, kun sitä ei edes huomaa
Humppilassa Porintien varressa toimiva Kenkämaailma valittiin vuonna 2018 vuoden kenkäkaupaksi. Henkilökohtaisen palvelun ohessa ketjujen ulkopuolella toimivan liikkeen tunnusmerkkinä on laaja valikoima.
”Meillä on paljon kanta-asiakkaita ja otamme myyntiin sitä, mitä he tarvitsevat. Kun otimme rengaspohjakengät valikoimaamme, katsoimme laatua, monelle asiakkaalle sopivaa leveää lestiä sekä pitävän näköistä pohjaa, Äimälä sanoo.
Juuri laatukriteerit ovat tärkeä kysymys, kun yhä useammalla teollisuudenalalla etsitään kiertotaloudesta korvaajia fossiilisille raaka-aineille. Asiakkaat eivät osta tuotetta pelkästään vastuullisuuden ja ilmastovaikutusten takia, Mäkilouko näkee.
”Uusioraaka-aineen on vähintäänkin kyettävä ylläpitämään tuotteen laatua, jotta sen käyttö on järkevää. Kengänpohjassa kestävyys- ja pito-ominaisuudet ovat jopa hieman parantuneet, kun olemme sekoittaneet mukaan renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta”, Mäkilouko sanoo.
Pitkän kehityksen tulos näkyy nyt kaupan hyllyssä
Raaka-aineena Lenkki Oy:n valmistamissa kengänpohjissa toimii Nokian talvirenkaissa käytetty rengaskumi, jonka Suomen Rengaskierrätys Oy on jalostanut uusioraaka-aineeksi Lopen kunnassa sijaistevalla kiertotalouslaitoksellaan.
”On todella hienoa ja palkitsevaa nähdä valmiit kengät nyt kenkäkaupan hyllyssä, sillä lähdimme tekemään tuotekehitystä teollisessa mittakaavassa puhtaalta pöydältä”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.
Lenkki ja Suomen Rengaskierrätys aloittivat tuotekehitystyön rengaskumin hyödyntämiseksi valmistuksessa kesällä 2022. Ensimmäiset pohjat valmistuivat Lenkin tehtaalta Kankaanpäässä alkuvuodesta 2023.
”Tämä osoittaa ennen kaikkea sen, että päättäväisellä asenteella ja yhteistyöllä voidaan Suomessa kehittää uusia ja entistä kestävämpiä valmistamisen tapoja, jotka vahvistavat suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä”, Tuominen näkee.
Vastuullisuutta haluavat kuluttajat tarvitsevat lakia tuekseen
Humppilassa Susanna Äimälä on huomannut, että monelle asiakkaalle hinta on tärkeä. Yhä useammalle kuitenkin nykyisin merkittävää on kengän alkuperä, laatu ja huollettavuus. Kertakäyttökulttuuri ei kiinnosta.
”Jos kenkä on valmistettu vastuullisesti, sillä pitää olla hintansa, etenkin kun edelleen mukana on paljon käsityötä. Samalla kuluttajille pitää tarjota yhä enemmän tietoa siitä, millaisia valmistusmenetelmiä on tarjolla”, Äimälä sanoo.
Lenkissä on huomattu, että yhä useampi kenkätehdas haluaa tietää, kuinka paljon pohjissa ja muissa valmiskomponenteissa on hyödynnetty erilaisia kierrätysratkaisuja. Mäkilouko näkee taustalla muuttuvan kuluttajakäyttäytymisen. ”Se, että kuluttajat vaativat vastuullisia tuotteita ja että niitä on tarjolla, on hyvä alku. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan uusioraaka-aineiden käyttöä olisi jollakin aikavälillä alettava tukea esimerkiksi verotuksella ja kestäviä valintoja tukevilla kannustimilla”, Mäkilouko sanoo
