Yksinyrittäjien tulotaso on keskimäärin selvästi alempi kuin työnantajayrittäjien, selviää Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäraportista.
Joka neljäs yksinyrittäjä ansaitsee korkeintaan 20 000 euroa vuodessa. Kun vuotuiseksi tulorajaksi otetaan 30 000 euroa, niin tämän rajan alle sijoittuu 46 prosenttia kaikista yksinyrittäjistä. Joka viides yksinyrittäjä ansaitsee yli 50 000 euroa vuodessa.
Tiedot selviävät Suomen Yrittäjien tuoreesta yksinyrittäjäraportista, jonka pohjana on käytetty yksinyrittäjien vastauksia Yrittäjägallupiin. Kyselyyn vastasi 479 yksinyrittäjää.
– Yksinyrittäjiä on noin 200 000. On tärkeää ymmärtää, miten yksinyrittäjyys eroaa muista yritysmuodoista, jotta yksinyrittäjien yritystoiminnan edellytyksiä voidaan parantaa. Siksi olemme alkaneet koostaa erillistä yksinyrittäjäraporttia, Suomen Yrittäjien asiantuntija Sonja Antosalo sanoo.
Kyselyyn vastanneiden yksinyrittäjien yritykset ovat toimineet keskimäärin yhtä pitkään kuin muidenkin yrittäjien yritykset, mutta heidän tulotasonsa on silti selvästi matalampi. Raportin mukaan naisyksinyrittäjillä on miehiä vaikeampaa taloudellisesti.
– Se, että naisyksinyrittäjillä on enemmän haasteita taloutensa kanssa, on huolestuttavaa. On tärkeää pohtia keinoja, jolla valtio voi tarjota kannustimia esimerkiksi perhevapaiden suhteen ja kohdella kaikkia yritysmuotoja tasavertaisesti mm. lapsenhoitajan verovähennyksiä koskevissa asioissa.
Kysyttäessä kasvun kannustimista yksinyrittäjävastaajat kaipaavat yrittäjyyden arvostuksen lisäystä, helpotuksia työlainsäädäntöön ja paikalliseen sopimiseen.
– Itsensä ja muiden yrittäjien työllistäminen verkostoitumalla on sinällään arvokasta. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että yrittäjät haluaisivat kasvattaa toimintaansa myös palkkaamalla ihmisiä työsuhteeseen. Tästäkin syystä työmarkkinarakenteet ja työlainsäädäntö kaipaavat ravistelua, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.
Kenelle puhua vaikeuksista?
Yksinyrittäjät kokevat muita vastaajia useammin, ettei heillä ole jaksamisongelmia.
– Silti moni yksinyrittäjävastaaja ilmoittaa, ettei hae apua, tai ettei heillä ei ole ketään, jolta pyytää apua tai he eivät tiedä, mistä apua voisi saada. Huolestuttavaa on myös se, että yksinyrittäjistä noin 70 prosenttia on vailla työterveyshuollon palveluita, Antosalo sanoo.
– Tämä on ilmennyt myös asiakkaissamme, joista suurin osa on yksinyrittäjiä. Monet eivät ole koskaan aiemmin puhuneet asiasta kenellekään tai että puoliso tai läheiset eivät jaksa enää kuunnella, minkä vuoksi he lopulta hakevat apua, Yrittäjien Kriisikeskuksen hankepäällikkö Virve Lähdesmäki sanoo.
