Rakennusteollisuus RT on julkaissut Suomen ensimmäisen koko rakennusalaa koskevan tarkastelun alan biodiversiteettivaikutuksista ja niiden hallinnasta. Työ tarjoaa pohjan alan yhteisille jatkotoimille kuten biodiversiteettitavoitteiden asettamiselle ja biodiversiteettitiekartan luomiselle. RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell luovutti selvityksen loppuraportin ympäristöministeri Maria Ohisalolle 7. heinäkuuta. Luovutuksen yhteydessä Rakennusteollisuus RT kertoi sitoutuvansa myös kiertotalouden Green dealin valmisteluun.
– Luonnonvarojen kulutuksesta noin puolet liittyy rakentamiseen. Rakentamisen negatiivisissa luontovaikutuksissa on merkittävää vähennyspotentiaalia, jonka toteutuminen edellyttää nykyistä enemmän yritysten, viranomaisten, lainsäätäjän ja tilaajien yhteistoimintaa rakentamisen koko arvoketjulla, tiivistää SRV:n kehitysjohtaja ja RT:n kestävän rakentamisen toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Miimu Airaksinen.
Rakentamisen aiheuttama paine Suomen luonnolle syntyy taajamarakenteen laajentumisesta, liikenneväylien rakentamisesta ja energiantuotannon infrastruktuurista sekä rakennetun ympäristön elinkaaren biodiversiteettivaikutuksista.
– Meidän on pyrittävä vähentämään luonnolle aiheutuvaa rasitusta kaikessa ihmisen toiminnassa, myös rakentamisessa. Siksi pidän erittäin arvokkaana, että Rakennusteollisuus RT on nyt selvittänyt luontovaikutuksia. Työ luontokadon torjumiseksi jatkuu biodiversiteettitiekartan luomisella. Yhteistyöllä pystymme hallitsemaan luontovaikutuksia, kehittämään ratkaisuja kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen sekä vähentämään materiaalihukkaa, kemikaalien käsittelyä ja vieraslajien leviämistä, sanoo raportin vastaanottanut ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
– Alalla siirretään jo eliöstöä työmaiden alta ekosysteemihotelleihin, ennallistetaan maanottopaikkoja sekä rakennetaan eliöiden liikkumisreittejä, pesäpaikkoja ja elinympäristöjä kuten paahdealueita, luettelee Airaksinen.
RT on valmis kiertotalouden Green dealiin
Rakennusalan biodiversiteettiselvitystä ministeri Ohisalolle luovuttaessaan RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoi Rakennusteollisuus RT:n sitoutuneen myös kiertotalouden Green dealin valmisteluun. Green deal on EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan perustuva vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Ympäristöministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö kutsuivat keväällä diilin valmistelutyöhön RT:n ja joukon muita kiertotaloudessa keskeisiä toimijoita – elinkeinoelämän ja teollisuuden järjestöjä, yrityksiä, maakuntia ja kaupunkeja.
Sopimukseen mukaan lähteviä yrityksiä tuetaan monin tavoin, kuten Circular design -ohjelman kautta. Yritysten näkökulmasta on keskeistä tulevaisuudessa selvittää laajemmin myös taloudellisia tukimuotoja.
– Toivomme, että lopputuloksena rakennusala ja koko yhteiskunta saa hyvin käytäntöön soveltuvia ja markkinalähtöisiä ratkaisuja, mikä on keskeistä kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Markkinalähtöinen kiertotalous saa isonkin laiva kääntymään – kasvava raportointivelvoite ja lisääntyvä sääntely eivät, Randell muistuttaa.
Suurimmaksi haasteeksi kiertotalouden kannalta on RT:ssä tunnistettu rakentamisen isoja materiaalivirtoja koskevan tiedon laatu
Jatkoanalyysi ja skenaariot edellyttävät laajaa tietopohjan parantamista. Keskeistä on tunnistaa sektori- ja materiaalikohtaisesti tehokkaimmat toimet sekä laatia suunnitelma kokonaistavoitteen hajauttamisesta materiaali- ja sektorikohtaisesti.
Luontovaikutuksia arvioitiin kansainvälisen luontopaneelin mallilla
Nyt julkaistu selvitys rakennusalan vaikutuksista luontokatoon on osa Rakennusteollisuus RT:n laajaa kestävän rakentamisen toimenpideohjelmaa. Selvitys lähestyy luontovaikutuksia kansainvälisen luontopaneelin IPBESin määrittelemien luontokadon ajurien kautta. Ajureita ovat maan- ja merenkäyttö, luonnonvarojen hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajien leviäminen. Rakennusalan toimilla on yhteys niihin kaikkiin raaka-aineiden hankinnasta aina purkuaineksen kierrätykseen asti.
Rakennusteollisuus haluaisi lähestyä biodiversiteettivaikutuksia rakentamisen koko arvoketjulla lieventämishierarkian kautta. Luontohaittoja pitäisi arvoketjun jokaisessa vaiheessa välttää täysin, ja vasta toissijaisesti vähentää niitä ennallistamis- tai hoitotoimenpiteillä. Kompensointi on viimesijainen keino.
Biodiversiteettiteeman käsittely on ollut alalla vaikeaa tietotaidon, välineiden sekä tavoitteenasettelun ja mittaamisen keskeneräisyyden takia. RT ennakoi tilanteen muuttuvan nopeasti lähivuosina.
– Sidosryhmien odotukset kasvavat ja sääntely lisääntyy muun muassa EU-taksonomian myötä. Taloudellisen hyödyn selvempi esiintulo kiihdyttää muutosta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yhteinen haaste. Tarvitsemme selkeitä, yhteisiä linjauksia ohjaamaan koko arvoketjun kaikkia toimijoita yli sektori- ja aluerajojen, Aleksi Randell päättää.
Raporttiin pääset tästä.
