Suomalaiset kiittelevät poliitikkoja nopeasta NATO-ratkaisusta. Yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on kuitenkin myös turhautumista, jopa vihaa. Opettajat ovat huolissaan lasten ja nuorten psyykkisistä ongelmista.
Tulokset käyvät ilmi E2 Tutkimuksen Miten meillä menee? – Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan -julkaisusta, joka perustuu kysely- ja haastatteluaineistoon.
E2 Tutkimus on monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos. Jatkossa katsaus suomalaisten mielenmaisemaan julkaistaan vuosittain.
Yhteisvastuuta on, mutta kuinka kauan?
Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti päättäjien nopeaan toimintaan Nato-jäsenyyttä haettaessa.
Nato-ratkaisu sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutos nousi useimmin esiin, kun suomalaisia pyydettiin mainitsemaan myönteisiä tunteita synnyttäneitä tapahtumia viime ajoilta.
“Avustukset ja tuki Ukrainalle sekä Nato-päätös on olleet hyvää mieltä aiheuttavia”, tiivisti yksi kyselyyn vastanneista.
Hienoinen enemmistö (55 %) on tosin sitä mieltä, että Suomen pitäisi laittaa ensin oma taloutensa kuntoon ja auttaa vasta sitten muita.
– Kriisien pitkittyessä on syytä varautua siihen, että suomalaisten yhteisvastuun tunne heikkenee ja aletaan painottaa entistä enemmän kansallisia tarpeita, ennakoi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.
Huolten kärjessä ovat sodat, läheisten terveys ja ekologinen kriisi
Kansainväliset levottomuudet ja konfliktit huolestuttavat kahta kolmasosaa suomalaisista. Puolet on huolissaan läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Myös ympäristön tila ja ilmastonmuutos (41 %) huolettavat kansaa.
Suhtautuminen ilmastotoimiin jakaa kuitenkin kansalaisia. Osa ärtyy siitä, ettei asialle tehdä riittävästi (6 %) ja osa kokee, että asialle tehdään jo liikaakin (7 %).
Huoli inflaatiosta ei rasita vain heikosti toimeentulevia, vaan läpäisee kansan kokonaisuudessaan. Lähes 70 prosenttia pelkää inflaation heikentävän taloudellista hyvinvointiaan.
Enemmistö on tyytyväisiä omaan elämäänsä
Vaikeista ajoista huolimatta suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea. 72 prosenttia on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä. Lähes yhtä moni (69 %) suhtautuu tulevaisuuteensa erittäin tai melko myönteisesti.
Tyytyväisimpiä ovat varttuneet ja hyvin toimeentulevat. Nuoret aikuiset (25–34-vuotiaat) ovat elämäänsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä.
Keskusteluilmapiiri vaientaa puolet suomalaisista
Keskusteluilmapiiri on monien mielestä kärjistynyt viime vuosina. Etenkin kielenkäyttö sosiaalisessa mediassa on usein kovaa ja henkilöön menevää.
Liki puolet (49 %) suomalaisista on kyllästynyt voimakkaaseen vastakkainasetteluun, eikä halua osallistua lainkaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Voimakas vastakkainasettelu lannistaa tasaisesti miehiä ja naisia, eri ikäisiä, eri puolilla Suomea asuvia ja kaikkien puolueiden kannattajia.
Noin kolmanneksessa (32 %) suomalaisista poliittinen keskustelu saa aikaan vihan tunteita.
Toisaalta politiikka tuottaa monille myös iloa. Kun kysyttiin avokysymyksellä, mitkä suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvät asiat saavat aikaan myönteisiä tunteita, 19 prosenttia nimesi puolueet, politiikan ja poliitikot. Poliitikoista eniten mainintoja keräsivät pääministeri Sanna Marin (51 kertaa) sekä presidentti Sauli Niinistö (32 kertaa).
Pieni joukko myöntää väkivallan olevan keinovalikoimassa
Suomalaisista 68 prosenttia ei lähtisi lakeja rikkovaan suoraan kansalaistoimintaan missään tilanteessa. Neljännes (25 %) olisi siihen valmis.
Kansalaistottelemattomuuteen suomalaiset olisivat valmiita ilmastonmuutoksen torjunnan (15 %) puolesta sekä perusoikeuksien loukkausten (14 %) ja demokratiaan kohdistuvien uhkien (14 %) vastustamiseksi.
Kaksi prosenttia suomalaisista on valmis fyysiseen väkivaltaan omien tavoitteidensa ajamiseksi. Pieni prosenttiosuus on väestötasolla merkittävä. Potentiaalisesti jopa 100 000 suomalaista mahduttaa väkivallan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinovalikoimaansa. Fyysistä väkivaltaa pitävät hyväksyttävänä lähes yksinomaan miehet.
– Viehtymys väkivaltaan on asia, jota on syytä seurata. Vuosikymmeniä suomalaiset ovat suhtautuneet varsin rauhallisesti yhteiskunnan muutoksiin. Pitkittyvät kriisit ja arjen ongelmat voivat kuitenkin heijastua käyttäytymiseen jatkossa ja tilanteet voivat kärjistyä, arvioi E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila.
Menetetäänkö sukupolvi?
– Haastattelimme opettajia tähän katsaukseen, koska halusimme kuulla heidän tulkintansa paitsi lasten ja nuorten tilanteesta myös yhteiskunnasta yleisemmin. Esimerkiksi eriarvoisuus ja lapsiperheköyhyys herättävät voimakasta huolta opettajissa, kertoo asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta.
Osa haastatelluista opettajista pitää nuoria vanhempia sukupolvia suvaitsevampina ja kokee heidän tiedostavan hyvin yhteiskunnallisia kysymyksiä. Opettajat ovat tyytyväisiä peruskoulun maksuttomuuteen, ilmaiseen kouluruokailuun ja ammattikuntansa osaamiseen, mutta nostavat esiin myös ongelmia. Yksi opettaja toteaa:
“Lapset on aika paljon heitteillä, ja heillä on paljon ongelmia selviytyä arjessa. Se näkyy yksinkertasesti ruuan menekissä maanantaisin. Ja oon yrittänyt saada, että perjantai ei olis puuropäivä, että lapset sais vattansa täyteen, mutta ei oo vielä menny läpi.”
Opettajien mielestä peruskoulu ei tue riittävästi psyykkisesti huonovointisia tai oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria. Oppilaiden epätasa-arvoiset oppimisedellytykset kärjistävät ongelmia.
”Mun oppilaiden perheissä ei osata suomen kieltä, kirjastojärjestelmä on vieras”, kuvaa eräs opettaja koulun todellisuutta.
Opettajien mukaan Ukrainan sota herättää koululaisissa huolta, ahdistusta ja pelkoa. Sotaoloista paenneilla ukrainalaislapsilla on omia erityistarpeitaan.
Osa haastatelluista opettajista kokee joutuvansa paikkaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon puutteita. Yksi opettaja esittää päättäjille avunhuudon:
”Joku väliintulo täytyis nyt tulla, et me ei menetetä tätä sukupolvea.”
***
Julkaisun “Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan” ovat tehneet Eija Eronen, Karina Jutila ja Ville Pitkänen. Katsaus perustuu kysely- ja haastatteluaineistoon. Kyselyyn vastasi 2124 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä). Aineisto kerättiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelilla. Haastatteluaineisto koostuu perusopetuksen opettajien haastatteluista (N=17). Opettajahaastattelut tehtiin touko- ja kesäkuussa 2022 ja kysely kesäkuussa 2022.
