Eduskunta on aloittanut hallituksen esittämien lääkesäästöjen käsittelyn. Säästöillä rahoitetaan tiukentuvaa hoitajamitoitusta. Apteekeilta aiotaan leikata ensi vuonna noin 20 miljoonaa euroa.
Keskimääräinen kateleikkaus lääkemyynnistä on noin 27 000 euroa, mutta leikkaus vaihtelee apteekeittain 5 000 eurosta lähes 100 000 euroon.
– Hallituksen esityksen suurin ongelma on, että säästöt kohdistuvat nyt ankarimmin pieniin apteekkeihin, joiden taloudessa joustovara on muutenkin hyvin pieni, muistuttaa toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.
Hirvosen mukaan näiden apteekkien apteekkarit joutuvat nyt pohtimaan toiminnan jatkamisen edellytyksiä ja Fimea lupaviranomaisena apteekin kohtaloa apteekkarin vaihtuessa.
Hallituksen esitys korjaa kuitenkin niin sanottua kalliiden lääkkeiden ongelmaa, eli sitä että varsinkin suuret apteekit joutuvat myymään kalliita lääkkeitä nyt negatiivisella myyntikatteella.
– On hienoa, että kalliiden lääkkeiden ongelmaa nyt ratkottiin. Lähiapteekkiverkoston turvaamiseksi olisi kuitenkin ollut viisaampaa tehdä rakenteellista uudistamista. Se jää nyt seuraavalle hallitukselle, Hirvonen sanoo ja muistuttaa, että Apteekkariliitto esitti apteekkitalouden uudistusta jo yli kaksi vuotta sitten.
Inflaatio tuonut lisähaasteen apteekkien talouteen
Apteekki ei voi siirtää inflaation takia nopeasti kasvaneita kuluja lääkkeiden hintoihin lääkkeiden hintasääntelyn takia. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta yli seitsemän prosenttia, kun samaan aikaan esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet liki 15 prosenttia.
– Hintasääntely suojaa kuluttajaa, mutta tilanne on apteekin kannalta erittäin haasteellinen. Samalla, kun säästöt syövät katetta, myös lääkkeiden hintojen lasku leikkaa apteekeilta. Apteekin kulut kasvavat kuitenkin kuten muussakin yritystoiminnassa, ja esimerkiksi energian hinnan nousu tuntuu yhtälailla apteekeissakin.
Apteekkien lähipalveluverkoston merkitys kasvaa
Apteekkien lähipalveluverkoston merkitys on viime aikoina korostunut terveydenhuollon ruuhkautumisen ja kriisiytymisen takia. Neuvonnan tarve apteekeissa on lisääntynyt, kun lääkärin tai hoitajan vastaanotolle pääsy on vaikeutunut.
– Apteekkien lähipalveluverkoston merkitys kasvanee myös sote-uudistuksen myötä, kun terveyspalvelut saattavat keskittyä. Lääkkeet ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joiden hyvä saatavuus ja lääkeneuvonta on turvattava jatkossakin kansalaisille yhdenvertaisesti. Kysymys on tulevaisuuden arvovalinnoista, Hirvonen toteaa.
Valtio päättää apteekkien taloudesta
Apteekkien myynnistä yli 90 prosenttia on lääkkeitä ja talous on vahvasti säänneltyä, sillä lääkkeiden hinnoista päättävät lääkeyritykset ja valtio, eivät apteekit. Apteekki voi vain tinkiä omasta myyntikatteestaan itsehoitolääkkeissä.
Reseptilääkkeen vähittäishinnan ja apteekin saaman myyntikatteen siitä päättää valtioneuvosto lääketaksalla. Progressiivinen apteekkivero leikkaa lääketaksan mukaista myyntikatetta etenkin suurissa apteekeissa tuntuvasti.
