Paimio kiertotalouden etujoukoissa

Viime elokuun lopulla järjestetty ensimmäinen Paimion muotiviikko osoitti, että kiertotalous on hyvin moni-ilmeinen asia. Muotiviikko myös vahvisti Paimion kaupungin brändiä kiertotalouden edelläkävijänä.

Muodin, tekstiiliteollisuuden ja kiertotalouden teemoja avannut tapahtumakokonaisuus oli tarkoitettu niin alan yrityksille kuin ammattilaisillekin, tavallisia kuluttajia unohtamatta: ohjelmassa oli myös myyjäisiä, muotinäytöksiä ja työpajoja aina luovasta parsimisesta alkaen.

– Muotiviikko sai valtavasti positiivista palautetta ja valtakunnallista mediahuomiota. Tapahtuma keräsi alan kaikki merkittävät toimijat Paimioon, joka näyttäytyi kiertotaloudesta kiinnostuneille yrityksille mielenkiintoisena paikkana. Yritykset saivat verkostoitua ja laittaa vastuullisen muodin ja kiertotalouden innovaatiot jakoon. Muotiviikko oli siihen osallistuville näyteikkuna koko Suomeen, iloitsee Paimion elinkeinojohtaja Jani Penttilä.

Nyt ensimmäistä kertaa järjestetty muotiviikko osoitti hyvin konkreettisella tavalla, miten monimuotoista liiketoimintaa kiertotalouden ympärille voi syntyä. Paimiossa uskotaan, että kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen lisää kaupungin vetovoimaa ja houkuttelee sinne uusia yrityksiä ja investointeja.

Paimion kaupungin tavoitteena on sitouttaa sekä asukkaat että paikalliset yritykset mukaan kiertotaloutta edistäviin toimiin.

– Paikallisia yrityksiä tuetaan vihreässä siirtymässä tarjoamalla sparrausta kiertotalouden edistämiseksi. Paimiossa jo aiemmin tehtyä visiointityötä on nyt myös jalkautettu ja tuotu näkyvämmäksi yrityksille, kertoo Paimion kaupungin kiertotalouden hankekoordinaattori Johanna Liipola.

Vuosina 2021-2023 kiertotaloustyötä tehdään Paimiossa Varsinais-Suomen liiton rahoittamalla seitsemän seutukaupungin kiertotalouden teemaverkosto -hankerahoituksella. Hanke tukee seutukaupunkien alueella tunnistettujen kiertotalousklusterien rakentumista ja kiihdyttämistä – ja lisää alueellista ymmärrystä kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista.

Kirittäen kilpailuetua

Kiertotalous on keskeinen osa vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä. Luonnonvarojen huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä. Jos kiertotalous ei yrityksessä olisikaan jo tätä päivää, niin ihan lähitulevaisuutta se varmasti on.

– Meidän on pakko tehdä näitä asioita. EU:n ekodirektiivisäädökset pakottavat yritykset joka tapauksessa tekemään tuotteita, jotka jo lähtökohtaisesti suunnitellaan kestävämmiksi ja helpommin kierrätettäviksi. Suunnittelu painottuu nyt tuotteen koko elinkaareen. Tuotetta on tärkeää voida päivittää, korjata sekä uudelleenkäyttää, ja loppuvaiheessa on tärkeää materiaalien edelleen hyödynnettävyys, Johanna Liipola kertoo.

– Hankkeessa on tavoitteena lisätä yritysten tietoisuutta EU-regulaatiosta – ja ehkä arkisanaistaa sitä – mutta sen lisäksi pyrimme luomaan yrityksille ymmärrystä siitä, miten kiertotalouteen pääsisi paremmin sisään. Esimerkiksi vaikka omilla kestävillä energiaratkaisuilla. Tai miten pystyttäisiin hyödyntämään sitä, mitä yrityksessä on jo tehty. Kaikki yritykset ovat kuitenkin jo jossain määrin tehneet kiertotalousasioita, vaikka eivät välttämättä sitä tunnistakaan.

Hyvänä keinona Liipola näkee positiivisen kirittämisen ja esimerkkien voiman.

– Että yritykset itse hoksaisivat, miten muut yritykset ovat tehneet asioita. Toista yritystä ei tarvitse kadehtia, vaan voi katsoa että hei, tuo on hyvä juttu, ja lähteä sitten miettimään mitä omassa organisaatiossa voitaisiin tehdä. Kiertotalous voi mahdollistaa yritykselle jopa seuraavan liiketoiminnan siirtymän, tai antaa mahdollisuuden jatkaa omaa liiketoimintaa aivan uudella tavalla.

Kannattaa myös varautua ja tehdä asioita etupainotteisesti.

– Vastuullisten arvojen lisääntyminen kuluttajilla sekä tuloaan tekevä EU:n vihreä siirtymä luovat painetta ja tuovat mukanaan väistämättömiä muutoksia kohti kestävämpiä ratkaisuja, muistuttaa Jani Penttilä.

Case Rester: Synergiaa verkostoitumisesta

Kiertotalous vaatii yrityksiltä entistä enemmän verkostoitumista. Se synnyttää esimerkiksi uusia palvelumalleja, joissa tavaroita voidaan jakaa, vuokrata ja kierrättää. Erityisesti materiaalin uudelleenkäyttö kuitenkin edellyttää uudenlaista innovatiivisuutta ja usein monien yritysten yhteistyötä materiaalin kiertoa mahdollistamaan.

Hyvä esimerkki tästä on Paimion kiertotalousklusterin lippulaivan Rester Oy:n ja neulelankoja valmistavan Vuonuen yhteistyö, jonka tuloksena on syntynyt muun muassa ainutlaatuinen sataprosenttisesti kierrätetystä puuvillasta tehty puuvillaneulelanka. ”Raaka-aineena” ovat käytöstä poistetut Lindströmin rullapyyhkeet.

Vuonna 2021 toimintansa aloittanut Resterin mekaaninen poistotekstiilien kiertolaitos saa tekstiilikuidut kiertämään kunkin raaka-ainejakeen kannalta optimaalisella tavalla. Resterin johdolla on syntynyt tehokkaita kiertotalouden arvoketjuja, joissa materiaali saa uuden elämän ja yritykset uutta liiketoimintaa.

– Vuonuen puuvillaneulelangan tapauksessa tarvitaan kuidun mekaanisen käsittelyn lisäksi myös esimerkiksi kehräämöitä ja värjäämöitä. Resterin ympärille on syntynyt kokonainen kiertotalousekosysteemi, Johanna Liipola toteaa.

Paimion kiertotalousyhteisö edistää uusien innovatiivisten ratkaisujen, teknologioiden ja liiketoimintamallienkehittämistä, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä ja asemaa markkinoilla.

– Paimion kaupunki haluaa tukea prosesseja kaikin tavoin, mutta yrityksiltäkin tarvitaan nyt uudenlaista avoimuutta, jotta yhteistyötä eri toimijoiden välille syntyisi, Liipola huomauttaa.

– Haluaisimme esimerkiksi luoda Paimion yrityksille kiertotalousverkoston. Verkostossa olisi kyse sellaisesta hoksaamisesta ja hoksauttamisesta, jossa yritykset voisivat jakaa sitä, mitä ne ovat kiertotaloudessa jo tehneet ja mihin ne ovat menossa. Minun mielestäni tällaiset kirittämiset ja keskustelut olisivat tosi tärkeitä yritysten välillä.