Kirjoittajat Kesto-hankkeen kouluttajat:
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Riitta-Liisa Lakanmaa, Turku AMK
Lehtori Riikka Teuri, Turku AMK
Asiantuntija Heidi Ristolainen, Opintokeskus Sivis
On ja pitäisi olla.
1970-luvulla kirjoitettiin jo tulevaisuuden palvelevista johtajista, jotka luovat sekä rakentavat työilmapiirin, joka on palveleva. Karismaattinen – ilmeisesti tavoittelemisen arvoinen – johtaja kohtelee alaisiaan vastuuntuntoisesti ja hänen alaisensa voivat hyvin. Tällainen johtaja on kutsuttu palvelemaan alaistensa tarpeita, ja palveluprosessin tuloksena ihmiset ovat terveempiä, viisaampia, vapaampia, itsenäisiä ja lopulta toinen toisensa palvelijoita. Jokainen työntekijä luo kollegalleen mahdollisuuden olla vielä parempi työssään. Tämä on kuin Suomen Leijonien jääkiekkojoukkueen valmennusfilosofiasta: jokainen pelaa parhaimmilla ominaisuuksillaan määrättyä pelipaikkaansa siten, että pelikaveri pystyy tekemään omalla paikalla parhaansa. Kuten muskettisoturien slogan sanoo ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”.
2020-luvun työelämätrendi on tunneäly, emotional intelligence. Sillä tarkoitetaan itsetietoisuutta, itseohjautuvuutta, sosiaalista tietoisuutta ja sosiaalisten suhteiden hoitoa. Perinteisen johtamisen jaotteluun on mielekästä liittää tunteiden johtaminen, tunneäly, ihmisten ominaisuutena. Mitä korkeampi tunneäly yksilöllä on, sitä parempi. Korkea tunneäly on yhteydessä työssä suoriutumiseen, hyvään fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Lohduttavaa on se, että tunneälyä on tutkittu ja sitä voidaan kehittää koulutuksella. Tunneäly ilmenee työyhteisössä kykynä havaita ja ymmärtää sekä omia että muiden tunteita ja ottaa tunteista oppia ajatteluun ja toimintaan.
Palveleva 2020-luvun johtaja on välittävä, empaattinen, epäonnistumiset hyväksyvä ja työntekijöitä arvostava tunneälykäs johtaja, joka toimii avoimesti ja rehellisesti, luo ympärilleen keskustelevaa, luottamuksellista ja turvallista yhteishenkeä. Itsetuntemusta ja itsehallintaa kehittämällä johtajat kykenevät välttymään tunnekaappauksilta ja oppivat kokemaan empaattisuuden positiivisena voimavarana työssään.
Tunnekaappaus on haasteellinen ilmiö työyhteisössä. Ilmiöllä tarkoitetaan nopeita esimerkiksi voimakkaan tunteen aiheuttamia ratkaisuja, tekoja ja sanomisia, jotka jälkikäteen tarkasteltuna tuntuvat älyttömiltä henkilön itsensäkin arvioimana. Tunnekaappauksille ei voi antaa valtaa tai tilaa työyhteisössä. Eräs keino tunteiden sallimiseen ja järjestelmälliseen käsittelyyn voi olla ohjattu huolihetki-työpaikalla. Tuolloin käsitellään johtajan ohjaamana mieltä painavat tunteet työyhteisössä ja niille pyritään löytämään ratkaisu. On myös mielekästä pohtia miten työyhteisöä voisi suojata tai säästää negatiivisilta tunteilta?
Johtaminen on asioiden, prosessien ja ihmisten johtamista. Tunnejohtaminen on prosesseja ja käytänteitä, joiden tarkoitus on tunnetiloja herättämällä ja säätelemällä edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista. Laurilan tutkimuksen mukaan työelämässä erityisesti muutoksissa korostuu johtajuudessa neljä erilaista käsitystä johtamisesta riippuen siitä, onko johtaminen ja viestintä horisontaalista vai vertikaalista sekä onko johtajan työn sisältö toimintaorientoitunutta vai tunnekeskeistä. Muutosjohtamisen kompassimalli on Laurilan kehittämä työkalu muutoksen johtamiseen. Keskiössä on tässäkin mallissa työyhteisössä aina viestintä. Emansipoiva johtaja oikeuttaa tunteet, purkaa ahdistuneisuutta ja luo turvallisuuden tunnetta. Innostava johtaja korostaa vision merkitystä, on esimerkkinä ja rohkaisee kannustamalla. Ohjaava johtaja asettaa tavoitteet, huolehtii resursseista, ja seuraa edistymistä. Osallistava johtaja delegoi vastuuta, suunnittelee konsultoimalla ja jakaa päätöksentekoa. Erityisesti emansipoiva johtaja antaa tunteille tilaa. Kuitenkin menestyvässä organisaatioissa, jossa muutos on jatkuvaa sekä kehittäminen, johtaja liikkuu neljässä erilaisessa toimintatavassa riippuen tilanteesta ja johdettavasta asiasta.
Itsetuntemus on työelämässä jalo ydintaito, johon tunneälykkyys perustuu. Ihmiskuva vaikuttaa tapaan toimia johtajana ja työntekijänä. Tunneälykäs ihminen osaa lukea myös pinnan alla olevia tunteita ja uskaltaa auttaa yhteisössä henkilöitä – omaa esihenkilöä, alaisia tai vertaisia – tunteiden käsittelyssä. Tunneälyn kehittäminen on toiminnan suorituskyvyn ydin. Tunnejohtamisen käytäntöjä ovat henkilöstön tunneilmaisujen salliminen, henkilöstön tunteiden tunnistaminen ja huomioiminen, henkilöstön tunteisiin reagoiminen, esihenkilön omien tunteiden johtaminen ja tunnejohtajuuden opettelu sekä omien persoonallisuuspiirteiden käyttö osana tunnejohtamista.
Olemme selvinneet koronavuosista 2020–22. Etätyö ja hybridityö on tullut mukaan työelämään haastamaan työyhteisöä ja tunteiden tilaa. Etäjohtamisen vaateeksi on muodostunut: 1) työntekijöiden senhetkiseen elämäntilanteeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja 2) yksilökeskeisiin tarpeisiin reagointi. Tulevaisuudessa esihenkilöltä odotetaan vielä avoimemmin oman haavoittuvaisuuden näyttämistä, jonka nähdään syventävän keskinäisen luottamussuhteen luomista myös etäkontekstissa.
Tunteet kuuluvat työelämään muistaen, että työelämä on tavoitteellista strategioiden ja visioiden viitoittamaa työtä varten, jossa tulos ratkaisee. Hyvinvoiva henkilöstö on organisaation resurssi, joka näkyy ulospäin laatuna.
Kesto-hankkeen koulutukseen osallistujan kertomaa
”Jatkossa voisin sopia työntekijän kanssa hetken, jolloin ei ole kiirettä ja pystyn olemaan läsnä hänelle. Tämä voisi tukea myös sitä, ettei ahdistusta tai tunteita pureta vähän väliä, vaan järjestetään ns. huolihetki…”
Kesto-hanke on Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta järjestöihin ja yrityksiin hanke, jossa suunnitellaan ja toteutetaan koulutuskokonaisuus, jonka sisältöjä ovat muutosjohtaminen, ennakointi, kestävä kehitys ja toiminnan laatu.
Täällä lisää:
Käytetyt lähteet & lue lisää:
Dugué M et al. 2021. A literature review of emotional intelligence and nursing education. Nurse education in Practice, https://doi.org/10.1016/j.nepr.2021.103124
Greenleaf, R. K. (1977). Servant Leadership: A Journey into the Nature of Legitimate Power and Greatness. New York: Paulist Press.
Hassi M 2020. Tunnejohtaminen. Pro gradu –tutkielma. Tietojohtaminen ja johtajuus. LUT.
Hock D W 2022. Managing, leading and following. Saatavilla: http://www.deewhock.com/essays/leading-and-following
Hytönen P & Kyöstilä J 2021. Esimiehen tunnejohtaminen sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa. Kohti inhimillisempää johtajuutta. Pro gradu –tutkielma. Kasvatustieteen laitos. Jyväskylän yliopisto.
Jaakkola D 2021: Tunneäly etäjohtamisessa. Pro gradu –tutkielma. Turun kauppakorkeakoulu. Turun yliopisto.
Laurila M 2017. “Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan”: esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta. Väitöskirja. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7572/isbn_978-952-476-772-9%283%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Norring P & Varhelahti M 2019. Tunteiden hallinnalla ja empatialla kohti tuloksia Saatavilla: https://talk.turkuamk.fi/blog/2019/11/20/tunteiden-hallinnalla-ja-empatialla-kohti-tuloksia/
Parikka M 2020: Tunneäly on uusi musta. Adeptus. Saatavilla: https://www.adeptus.fi/myyntiesteet/tunne%C3%A4ly-on-johtamisen-uusi-musta
Raghubir AE 2018. Emotional intelligence in professional nursing practice: A concept review using Rodgers’s evolutionary analysis approach. International Journal of Nursing Sciences5, 128- 130.
Stara M. 2022. Tunneälykäs lähijohtaja mahdollistaa tiimin onnistumisen. Staraconsulting. Saatavilla: https://www.staraconsulting.fi/ajankohtaista/tunnealykas-lahijohtaja-mahdollistaa-tiimin-onnistumisen/?gclid=Cj0KCQjw37iTBhCWARIsACBt1IzuP14NtVtE-629alPibh4L53iBNYfUrg18K6Pvoh4C0vFeRj3Xxu0aAjUpEALw_wcB
