Turkulaisia on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Digi- ja väestötietoviraston reaaliaikaisten tietojen mukaan 200 000 asukkaan raja on mennyt rikki elokuun vaihteessa.
Turku ja Turun seutu on ollut viime vuosina yksi koko maan kasvavimmista ja vetovoimaisimmista paikoista. Vuonna 2022 alue keräsi enemmän väestönlisäystä sekä muuttovoittoa maan sisältä ja ulkomailta kuin kertaakaan yli viiteen vuosikymmeneen, jolloin laskentaa on tehty.
– 200 000 asukkaan saavuttaminen on tärkeä ja kannustava merkki niin Turulle kuin koko Turun seudulle, ja sillä on kokoaan isompi henkinen ja symbolinen merkitys. Väestönkasvu ei ole itseisarvo, mutta se osoittaa Turun olevan elinvoima- ja vetovoimatyössä oikealla tiellä, sanoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro.
200 000 asukkaan rajan ylittyminen on uusi vaihe Turun pitkään jatkuneessa kasvutarinassa. Turun väkiluku ylitti 100 000 asukasta 1950-luvun ja 150 000 1970-luvun vaihteessa. Jos Turun seudun väestö jatkaa kasvuaan samoin kuin vuosina 2018-2022, niin Turun 800-vuotisjuhlavuonna 2029 koko alueella on jo noin 10 000 asukasta enemmän.
Kaupungistuminen on vauhdittunut koronakriisin aiheuttaman väliaikaisen notkahduksen jälkeen. Kaupunkien merkitys ja rooli kasvavat edelleen koko maan kehityksessä. Turun kasvua vauhdittavat tällä hetkellä useat suuret kaupunkikehityksen, viihtymiseen ja liikkumiseen liittyvät suurhankkeet.
– Kaupungistumiskehityksen jatkuminen ja tulevat Turun suurhankkeet lisäävät toteutuessaan edelleen muita myönteisiä kasvuun liittyviä kerrannaisvaikutuksia. Turun asema vahvistuu entisestään kasvavana, houkuttelevana ja kiinnostavana kaupunkina, iloitsee Turun pormestari Minna Arve.
Lumipalloefekti auttaa seutua ulkoisen kilpailun kiristyessä
Turku, Helsinki ja Tampere muodostavat kasvukolmion, joka on kansallisesti merkittävä asukas-, työpaikka-, yritys- ja osaamiskeskittymä. Kasvukolmion alueen painoarvo kasvaa edelleen lähitulevaisuudessa. Turun seudun kasvu ja vahvistuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kilpailu resursseista kiristyy entisestään suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Tampereen seutuun.
Turku on nyt onnistunut kaupunkikehityksessään käynnistämään lumipalloefektin, jota positiiviset muutoshankkeet vauhdittavat. Suunnitteilla olevat tunnin juna, raitiotie, lähijunaliikenne ovat suuria kohteita, jotka toteutuessaan kiihdyttävät edelleen positiivista kehitystä alueellisesti ja ulkoisen kilpailun osalta. Myös kulttuuriin investoiminen on osa kestävää kaupunkikehitystä, jolla edesautetaan elinvoimaisen kaupunkirakenteen syntymistä. Positiivinen vire ja onnistuneet hankkeet vaikuttavat suoraan myös Turun imagoon, kaupunki-identiteettiin sekä matkailulliseen vetovoimaan.
– Tähän voisi todeta mainoslauseen sanoin: ”Kaikki eivät voi syntyä Turussa, mutta onneksi tänne voi muuttaa”, tervetuloa uudet asukkaat siis myös jatkossa, Minna Arve muotoilee.
Turun saavuttamaa rajapyykkiä juhlistetaan asukkaille omistettuna Turun päivänä 17.9., jolloin tarjolla on nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia.
