Suomalaisten kulutus piristyi toukokuussa vaisun alkuvuoden jälkeen, selviää Nordean tuoreesta korttidatasta. Sekä tavaroita että palveluja ostettiin aiempaa enemmän.
Pohjamudissa ollut kulutus on osoittanut toukokuussa piristymisen merkkejä. Nordean korttidatan mukaan tavaroiden kulutus, johon kuuluvat päivittäistavarakauppa, muu vähittäiskauppa, polttoaine ja apteekkituotteet, palasi toukokuussa lähelle viime vuoden tasoa. Jopa alkuvuonna erityisen heikosti kehittynyt rauta- ja kodintarvikekauppa näytti piristyvän ainakin hetkellisesti.
Myös palveluiden kulutus kasvoi, vaikka viime vuoden tasosta jäätiin hieman. Kulutus piristyi muun muassa hotelleissa ja kampaamoissa. Vapaa-ajan palveluihin käytetty rahamäärä kasvoi, mutta kasvu johtui lippujen kallistumisesta varsinkin urheilutapahtumissa, kuten jääkiekko-otteluissa. Mikäli hintojen nousua ei oteta huomioon, vapaa-ajan palveluiden kulutus laski.
”Suomalaisille jää enemmän rahaa kuluttamiseen, kun hidastunut inflaatio ja koronlaskut tuovat omaan talouteen lisää liikkumavaraa. Kulutus todennäköisesti jatkaa piristymistään kesän edetessä. Esimerkiksi rautakaupassa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa kesä on tyypillisesti vilkkainta aikaa”, sanoo Nordean analyytikko Rono Nihtinen.
Luottamuksen puute suurin jarru
Kaikki toimialat eivät ole päässeet nauttimaan kulutuksen lisääntymisestä. Urheiluvälinekauppa jatkuu edelleen vaisuna ja pitkään vahvasti kasvanut kulttuurin kulutus kääntyi toukokuussa laskuun. Suomalaiset ovat käyneet säästeliäästi ravintoloissa ja ajaneet takseilla viime vuosia selvästi vähemmän.
”Loppuvuoden kulutusta tulee määrittämään paitsi korkojen lasku, myös kuluttajien luottamus. Alamaissa olevan luottamuksen takia suomalaiset eivät ole uskaltaneet kuluttaa, vaikka varaa olisi ollutkin. Ennakkolukujen mukaan Suomen talous kääntyi vuoden alussa pienoiseen kasvuun, ja toivottavasti myös luottamus lähtisi kesän edetessä vahvistumaan, jolloin kulutus voisi jatkua pirteämpänä myös kesän yli loppuvuoteen”, Nihtinen toteaa.
Nordea seuraa kulutuksen kehittymistä Suomessa korttitilastojen avulla. Kulutusmittari julkaistaan pääsääntöisesti neljän viikon välein.
