Osaaminen luo onnellisuutta ja vahvistaa näkyväksi tuotuna organisaation menestystä. Siksi työyhteisöjen kannattaa kehittää käytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden osaamispotentiaali tunnistetaan.
Suomalaiset ovat innokkaita kehittämään osaamistaan: yli 80 prosenttia nauttii uuden oppimisesta ja pitää sitä tärkeänä. Samaan aikaan jopa 43 prosenttia työssäkäyvistä kokee omaavansa osaamista, jota he haluaisivat hyödyntää työssään enemmän. Näin kertoo Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen eli Jotpan vuonna 2023 toteuttama Mitä työikäiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? -kyselytutkimus.
Mitä seuraisi, jos kaikki työntekijöissä piilevä potentiaali olisi mahdollista tuoda esiin? Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen yliopistonlehtorin, hyvinvointia ja motivaatiota tutkineen Frank
Martelan mukaan tästä hyötyisivät sekä työntekijät että työnantajat.
– Työnantaja saisi käyttöönsä parempaa osaamista ja pystyisi jakamaan tehtäviä, joissa työntekijän osaamista olisi mahdollista hyödyntää paremmin. Sellaisten asioiden tekeminen, joihin liittyy vahva osaamisen kokemus saa ihmisen innostumaan ja vahvistaa sisäistä motivaatiota. Ihminen myös voi paremmin, kun oman osaamisen esille tuomiseen löytyy paikka.
Kyselytutkimuksen mukaan valtaosa työikäisten oppimisesta tapahtuu työelämässä. Osaamista kertyy tutkitusti myös lukuisilla muilla elämän osa-alueilla aina kursseista ja koulutuksista harrastuksiin
ja ihmissuhteisiin. Aikuisten oppimista tutkinut Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori sekä Jyväskylän yliopiston dosentti Soila Lemmetty peräänkuuluttaakin työyhteisöiltä uudenlaista asennetta osaamisen määrittelyyn.
“Osaaminen on läpi elämän kehittyvä resurssi.”
– Olisi tärkeää tiedostaa, ettei kyse ole ainoastaan koulutuksista tai yksittäisistä tiedoista ja taidoista. Osaaminen on läpi elämän muuttuva ja kehittyvä resurssi. Omassa tutkimuksessani korostuu vahvasti se, miten ihmiset saavat elämänkokemuksensa kautta jatkuvasti lisää ymmärrystä, jota he pystyvät hyödyntämään työssään.
Keskustelua ja yhteistyötä
Monipuolisempi osaamispuhe helpottaa olennaisesti osaamisen näkyväksi tekemisen ensimmäistä vaihetta, osaamisen tunnistamista. Tähän organisaatioille on tarjolla laaja kirjo erilaisia työkaluja.
– Yksilötasolla aihetta voi pysähtyä miettimään esimerkiksi vahvuustestien avulla, tiimissä tai organisaatiossa taas keskustelemalla yhdessä kunkin työntekijän vahvuuksista, Martela toteaa.
Työntekijöiden moninaisen osaamisen esille tuominen ei edellytä työyhteisöiltä suuria muutoksia. Osaamisen näkyväksi tekemiseen sopivia käytäntöjä löytyy Lemmetyn ja Martelan mukaan valmiiksi lähes jokaisen organisaation arjesta.
– Työyhteisöt voivat miettiä, olisiko esimerkiksi tiimipalavereihin mahdollista lisätä 10 minuutin osio, jonka aikana tuodaan esille mieleen jääneitä tilanteita ja oppeja, Lemmetty ehdottaa.
– Projektien päättyessä käydään tavallisesti läpi onnistumiset ja epäonnistumiset. Tähän keskusteluun voi lisätä osion, jossa kukin mukana ollut saa käydä läpi oppimistaan ja kertoa myös, mitä haluaisi oppia seuraavaksi, Martela lisää.
Vaikka oppia voi kerryttää kaikkialla, tietyillä aloilla osaamista täydentävillä kursseilla ja koulutuksilla on yhä suuri merkitys. Jotta koko tiimi tai työyhteisö voisi hyötyä yksittäisen työntekijän käymän kurssin sisällöstä, tulisi organisaatioiden luoda väyliä myös uuden osaamisen jakamiselle.
– Kun työntekijä käy läpi kurssin aiheita ja oppimistaan esimerkiksi kahvitauon tai tiimipalaverin yhteydessä, samalla hän paitsi reflektoi oppimistaan, jakaa myös tietoa – ja tekee osaamisestaan näkyvää, Lemmetty kiteyttää.
