Onko työnhakijalla jatkossa vastassaan rekrytoijan sijasta robotti? Tuore tutkimus osoittaa, että alan ammattilaiset suhtautuvat aiheeseen ristiriitaisesti: vastustus ja tuki tekoälyn hyödyntämiselle rekrytoinneissa jakautuu lähes tasan kahteen leiriin. Asiantuntija kertoo, millaisia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa rekrytointialalle.
29 prosenttia rekrytoinnin ammattilaisista uskoo, että tekoälyä pitäisi hyödyntää aktiivisemmin rekrytoinnissa, kertoo Duunitorin ja Taloustutkimus Oy:n toteuttama Kansallinen rekrytointitutkimus.
Lähes yhtä moni vastaajista, 28 prosenttia, on aiheesta täysin eri mieltä.
“Tutkimustulos viestii siitä, että tekoäly näyttäytyy monin paikoin vielä epämääräisten uhkien tai mahdollisuuksien kautta, ja mielikuvat muodostuvat ennemmin mediasta luetun kuin oman kokemuksen perusteella”, kertoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.
Rekrytointialan ammattilaiset pääsivät tutkimuksessa kertomaan avoimilla kommenteilla suhtautumisestaan tekoälyn tuomiin muutoksiin rekrytoinnissa. Myös näiden osalta vastaukset jakautuivat voimakkaasti kahteen leiriin.
Kansallinen rekrytointitutkimus kartoittaa vuosittain rekrytointialan käytäntöjä ja tärkeimpiä trendejä. Lataa tutkimus täältä »
Parhaimmillaan tehostaa, tasa-arvoistaa ja auttaa viestinnässä
”Uusi mahdollisuus, kun osataan oikein hyödyntää. Jopa etulyönti.”
Näin kiteyttää eräs vastaaja tekoälyn vaikutukset tulevaisuuden rekrytointiin. Myös useat muut tekoälyn puolesta liputtavat vastaajat uskovat suuriin muutoksiin tulevaisuudessa:
”Tekoäly auttaa kandidaattien seulonnassa varsinkin vähemmän koulutusta ja osaamista vaativissa työtehtävissä, joihin on erittäin paljon hakijoita.”
“Sopivimmat henkilöt on helpompi valita haastatteluun ja työhön. Nopeuttaa päätöksentekoa valintavaiheessa. Voisi antaa hakijalle paremmin tietoa työstä ja palkkauksesta.”
Usko tekoälyyn on tutkimuksen valossa suurempi yli 50 henkilöä työllistävien työnantajien keskuudessa. Tämän kokoluokan organisaatiot näkevät tekoälyn hyödyt etenkin tehokkuuden lisääntymisenä muun muassa hakijoiden esikarsinnassa.
Parhaimmillaan rekrytoinnin ammattilaiset näkevät tekoälyn tasa-arvoistavan hakijoita sekä korjaavan muitakin hakuprosesseissa esiintyviä epäkohtia.
”Tekoäly voi nostaa esiin ehdokkaita, joita ihminen ei huomaisi. Tekoäly voi antaa mahdollisuuden useammalle ehdokkaalle. Tekoäly voi myös johtaa hyvien ehdokkaiden karsiutumiseen ja jopa syrjintään, jos algoritmit on huonosti rakennettu”, kommentoi eräs vastaaja.
Pahimmillaan puolueellinen, epäinhimillinen ja heikkolaatuinen
”Täysin turha, harhaanjohtava.”
Näin täräyttää yksi tutkimukseen vastannut rekrytoinnin ammattilainen tekoälyn roolista ammatissaan. Myös useissa muissa avoimissa kommenteissa tekoälyyn suhtaudutaan epäillen. Moni pelkää tekoälyn heikentävän rekrytoinnin tasoa.
Avoimissa kommenteissa nousee esiin erityisesti inhimillisen harkinnan puute.
”Tekoäly voi hylätä hyviä kandidaatteja vain avainsanojen perusteella. Siltä puuttuu inhimillinen käsitys ja arviointikyky”, arvelee eräs vastaajista.
”Mielestäni tekoälyn kanssa ei pitäisi leikkiä näin yksinkertaisissa asioissa. Ollaan ihmisiä toisillemme, ei koneita koneille!”, linjaa toinen.
Erityisesti vaativan tason rekrytoinneissa ja rekrytoinnin loppuvaiheen harkinnassa ammattilaiset näkevät tekoälyn ontuvana työkaluna. Moni ei usko, että algoritmeihin onnistuttaisiin syöttämään kaikkia ihmisen havainnointiin kuuluvia asioita.
”Tekoäly voi tuntua houkuttelevalta tavalta tehostaa rekrytointia ja oikein käytettynä näin onkin. Riskinä on rekrytointien yksipuolistuminen tai tahaton puolueellisuus, jossa tekoäly suosii liikaa tiettyjä ominaisuuksia”, yksi vastaajista muistuttaa.
Monet myös uskovat, että tekoäly on rekrytoinneissa ajankohtainen vasta kaukana tulevaisuudessa. Osa jopa povaa ilmiön laantuvan ja käyttää vastauksessaan termejä, kuten muotioikku tai tekoälyhype.
Ihmistä tarvitaan jatkossakin
Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto kertoo, että tekoälyn laaja soveltaminen rekrytoinnissa ei vielä toistaiseksi ole kovin kehittynyttä. Osittain tämä johtuu tekoälyä hyödyntävien työkalujen vähäisyydestä.
“Jatkossa tekoälyn voi odottaa tulevan laajemmin rekrytointien avuksi. Esimerkkejä tulevista sovellutuskohteista ovat suurten hakemusmäärien seulonta ja entistä yksilöidympien työpaikkailmoitusten kirjoittaminen.”
Vaisto muistuttaa, että tekoäly toimii kuten sitä on opetettu ja toteuttaa pyyntöjä, joita sille esitetään.
“On edelleen ihmisen vastuulla varmistaa, että tekoäly ei esimerkiksi vahingossa päädy syrjiviin valintoihin.”
Yhdettätoista kertaa toteutettu Kansallinen rekrytointitutkimus 2023 toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 570 rekrytoinnin ja muun henkilöstöhallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista. Tutkimus toteutettiin sekä avoimen linkin kautta että Taloustutkimuksen verkkopaneelissa 23.2–12.3.2023.
