Toimituspäällikkö Seppo Mölsä kirjoitti vuonna 2016 Rakennuslehden nettisivuille laajan katsauksen nimeltään “Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa aiheutti pahaa jälkeä”. Hän selvitti siinä, milloin ja miksi homeongelmat nousivat julkiseen keskusteluun ja miten niitä on pyritty ratkomaan. Nyt tuo katsaus ilmestyy päivitetyssä ja laajennetussa muodossa kirjana, joka jokaisen sisäilman laadusta kiinnostuneen kannattaa lukea.
Suomalaiset ovat viime vuosikymmeninä maksaneet kovaa terveydellistä ja taloudellista hintaa aikanaan ”hyvän rakentamistavan” mukaan toteutetuista talojensa virheellisistä rakenteista. Miten oli mahdollista, että koulutetut ammattilaiset suosittelivat luopumaan aiemmin hyviksi ratkaisuiksi tunnustetuista tuulettuvista alapohjista ja seinärakenteista? Miksi harjakatto yhtäkkiä oli vanhanaikainen ja piti korvata tasakatolla?
Kun homevaurioita ja niistä johtuvia sisäilmaongelmia ikävine terveydellisine seurauksineen alkoi esiintyä, alkoi myös laaja tutkimustoiminta. Tulokset olivat keskenään ristiriitaisia: terveystiede ja rakennusalan ammattilaisuus eivät lyöneet kättä, ja seurasi juupas-eipäs -kiistoja, oikeudenkäyntejä, ali- ja ylitulkintoja ongelmien syistä ja seurauksista. Onneksi on seurannut myös se, että aiemmin rakennusammattilaisten ammattitaidossa ja koulutuksessa vähäisellä huomiolla olleen rakennusfysiikan arvostus ja hallinta on noussut kohisten.
Silti hometalojen aiheuttamia yksityis- ja kansantaloudellisia ongelmia tullaan ratkomaan vielä pitkään.
Rakennusalaan erikoistunut pitkän linjan toimittaja Seppo Mölsä on perehtynyt vuosien ajan suomalaisen hometalo-ongelman taustoihin ja juurisyihin sekä ongelman onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin ratkaisuyrityksiin. Työnsä tulokset hän tarjoilee elävällä, sekä ammattilaisille että tavallisille kansalaisille kiinnostavalla kerronnalla.
