Julkisia sähköauton latauspisteitä perustetaan entistä enemmän. Carunan alkuvuodesta tekemän kansalaiskyselyn mukaan etenkin nuoret suosivat julkisia latauspisteitä. Carunalle tulee kasvavissa määrin kyselyitä sähköliittymistä, joita otetaan sähköautojen latauspisteitä varten.
Suomessa on enemmän sähköautoja kuin koskaan. Traficomin mukaan vuonna 2023 sähköautojen ensirekisteröinnit kasvoivat yli 100 prosenttia. Carunan myynti- ja asiakaspäällikkö Lassi Vuokon mukaan kahden vuoden aikana on tapahtunut hurja muutos.
”EU:n asetuksen mukaan valtateillä tulee olla kuudenkymmenen kilometrin välein sähköauton latauspiste. Tämä lisää liittymäkyselyitä meille, kun esimerkiksi huoltoaseman tai supermarketin pihalle halutaan nopea sähköauton latauspiste”, Vuokko sanoo.
Carunalta pyydetyt liittymäkoot ovat suurentuneet, mikä kertoo suuremmista ja nopeammista latauspaikoista. Osassa latausliittymistä varaudutaan myös kapasiteetin kasvattamiseen myöhemmin.
Caruna toteutti maaliskuussa 2024 kyselyn suomalaisten sähköautoilijoiden kokemuksista. Kyselyn tulosten mukaan nuoret suosivat julkisia latauspisteitä.
Hieman alle puolet vastaajista lataa autoaan julkisilla latauspisteillä vähintään kerran kuussa. Yli 65-vuotiaista 26 % lataa autoaan julkisilla latausasemilla vähintään kerran kuussa, kun 18–24 –vuotiailla vastaava luku on 80 prosenttia. Sähköautoilun talvihaasteet taas ovat hidas lataus ja kantaman epävarmuus.
Linkki sähköautokyselyn tuloksiin
Julkisten latauspisteiden määrä lisääntyy tulevina vuosina – Neste perusti teholatauspisteen Salon Kivihoviin
Nesteen Marketing & Services –liiketoiminnan Sustainable Growth -yksikön vastaava johtaja Risto Karppinen tunnistaa sähköautobuumin. Viime vuonna Neste rakensi 600 kilowatin latauspisteen Salon Kivihoviin. Latauspistettä varten tilattiin suurin pienjänniteliittymä, jonka jakeluyhtiö Caruna tarjoaa.
Nesteen tavoitteena onkin rakentaa eri puolille Suomea pääväylien varsille yli 30 Neste MY Uusiutuva Lataus -palvelupistettä vuoden 2024 loppuun mennessä.
“Tämän jälkeen pyrimme laajentamaan verkostoa uusille alueille, joissa tunnistetaan tarve suurteholataukselle. Julkinen suurteholatausverkostomme laajenee myös Baltiassa, ja avaamme ensimmäisen, yritysasiakkaitamme palvelevan raskaan kaluston latauspisteen valtatie 3:n varrelle”, Karppinen sanoo.
Kivihovin suurteholatauspisteessä on kokonaistehoa 600 kilowattia, ja latauspistokkeita löytyy kuudelle sähköautolle. Suurteholaturit mahdollistavat sähköauton latauksen jopa yli 300 kilowatin teholla, mikäli auto vain pystyy ottamaan näin tehokasta latausta vastaan.
“Sähköistyminen on tällä hetkellä nopeinta kevyessä kalustossa ja ammattiliikenteen puolella jakeluautoissa sekä kaupunkibusseissa. Myös raskaan liikenteen sähköistyminen on alkanut. Se vie aikansa ja vaatii investointeja sekä kalustoon että latausinfraan, minkä rooli korostuu pitkien etäisyyksien ja haastavien sääolosuhteiden maassa. Suomessa ajoneuvojen keski-ikä on yli 12 vuotta, mikä kertoo autokannan verrattain hitaasta uudistumisesta. Siksi kaikkia keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan”, Karppinen sanoo. Vuoden alussa voimaan tullut Energiaviraston valvontamalli leikkaa sähkönjakeluverkkoyhtiöiden investointeja. Jatkossa sähköautojen latauspisteiden liittäminen verkkoon viivästyy niillä alueilla, joissa sähköverkon kapasiteetti ei riitä vastaamaan nopeasti kasvaviin sähkönkäyttötarpeisiin.
