Lähes 100 mikro- ja pk-yritystä Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta osallistui Turun yliopiston koordinoimaan Muutoskyvykäs yritys -kehityshankkeeseen vuosina 2021–2023
Uutiset

Muutosjoustavuuspolku vahvistaa yksinyrittäjien ja pk-yrityksien uudistumista

Lähes 100 mikro- ja pk-yritystä Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta osallistui Turun yliopiston koordinoimaan Muutoskyvykäs yritys -kehityshankkeeseen vuosina 2021–2023. Hanke vastasi yrityksien tunnistettuun tarpeeseen parantaa muutosjoustavuuttaan epävakaassa ja turbulentissa toimintaympäristössä.

Muutoskyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen kykyä ennakoida, sopeutua ja selviytyä sekä löytää uusia toimintatapoja vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Yrittäjien ja henkilöstön osaaminen on yksinyrittäjien ja pk-yrityksen muutoskyvykkyyden keskeinen tekijä, jota vahvistamalla tuetaan yrityksien selviytymistä, uudistumista ja kilpailukykyä. 

– Muutoskyvykäs yritys -hankkeen aikana tuotettu kokonaisvaltainen ja systeemiajattelua hyödyntävä Muutosjoustavuuspolku vahvistaa muutosjoustavuutta yksilötasolta aina verkostoihin ja ekosysteemeihin, kertovat projektipäällikkö Heli Trapp Brahea-keskuksesta ja tutkimuspäällikkö Titiana Ertiö Centre for Collaborative Research -yksiköstä Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

– Muutosjoustavuuspolku on hyvä esimerkki yliopistojen ja työelämän yhteistyöstä. Tarve muutoskyvykkyyden luotettavaan arviointiin ja sen kehittämiseen on ollut suuri varsinkin pienissä yrityksissä. Erityisesti yksinyrittäjillä ja pienillä yrityksillä ei ole resursseja jatkuvaan itsearviointiin ja kehittämiseen osana arjen toimintaa, toteaa koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:stä.

Kehittämismalli alkaa itsearviointikyselyllä, jossa hyödynnetään hankkeessa kehitettyjä, tutkimusperustaisia kysymyspatteristoja. Keskeisiä teemoja ovat: liiketoiminnan muutosjoustavuus, rakenne- ja prosessijoustavuus, verkostot ja ekosysteemit, johdon muutosjoustavuus, työyhteisön ja tiimin muutosjoustavuus ja yksilön muutosjoustavuus.

Itsearvioinnin pohjalta syntyy Muutosjoustavuustutkakuva, jonka avulla yritys pystyy tunnistamaan erityisesti ennakointiin sekä muutoksessa selviytymiseen ja sopeutumiseen kohdistuvia kehittämistarpeita. Kyselyjä on laadittu kolmelle kohderyhmälle: 1) yksinyrittäjille, 2) henkilöstölle sekä 3) johdolle. Muutosjoustavuustutkasta saadun tiedon pohjalta yritys valitsee yrityksen muutoskyvykkyyden kehittämisen kannalta keskeisimmät teemat.

– Monitieteinen, uusimpaan tutkimustietoon ja palvelumuotoiluun perustuva Muutosjoustavuustutka mahdollistaa myös kehittämisen vaikuttavuuden arvioinnin. Tämä tarkoittaa käytännössä kyselyn toteuttamista yrityksessä kaksi kertaa eli ennen kehittämistoimia ja niiden jälkeen, Ertiö toteaa.

Jatkossa yritykset voivat kehittää muutoskyvykkyyttä käyttämällä hankkeen aikana kehitettyä opasta. Helppokäyttöisen oppaan tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään uusia näkökulmia liiketoiminnan vahvistamiseen. Opas sisältää tietoa muutosjoustavuuteen liittyvistä teemoista sekä käytännönläheisiä tehtäviä kehittämiseen. Opas soveltuu myös muiden organisaatioiden kuin yritysten muutoskyvykkyyden arviointiin ja kehittämiseen.

– Muutosjoustavuus on kytköksissä myös työhyvinvointiin, sillä kehittämällä esimerkiksi johtamista tai työyhteisön muutosjoustavuutta saadaan myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin, kertoo Trapp.

Muutoskyvykäs yritys -hanke on rahoitettu REACT-EU -välineen määrärahoista. REACT-EU kuuluu toimiin, joita Euroopan unioni toteutti COVID-19 -pandemian johdosta. Hankkeen toteuttamisesta vastasivat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Vaasan yliopiston johtamisen akateeminen yksikkö sekä Varsinais-Suomen Yrittäjät ry.

Opas julkaistiin lokakuussa kehityshankkeen kotisivuilla: https://sites.utu.fi/muutoskyvykasyritys/