Autoleasingyritys LeasePlanin asiakaspalveluun tulee kyselyjä muun muassa siitä, kuka saa ajaa työsuhdeautoa. Yritysten leasingautoissa on yhä enemmän sähköautoja, ja kuljettajat pohtivatkin nyt, kenen piikkiin työsuhdeauton lataaminen menee.
LeasePlanin asiakaspalvelun tiiminvetäjät Tiia Engman ja Sanna Murtonen kertovat, että työsuhdeautoihin liittyy muutama vakiokysymys vuodesta toiseen. Kaikki leasingsopimukset ovat yksilöllisiä ja noudattavat yrityksen autoiluun liittyviä ohjeistuksia eli niin sanottua autopolitiikkaa. Työsuhdeauton yleisimmät käyttöä koskevat yksityiskohdat sovitaankin työntekijän ja työnantajan kanssa yhdessä. Sopimuksesta selviää muun muassa se, ketkä työntekijöistä ovat oikeutettuja autoetuun, millaisen auton voi ottaa, onko etuus käyttö- vai vapaa autoetu, autoedun vaikutukset palkkaan, kuljettajan vastuut ja velvollisuudet sekä kuinka toimitaan muuttuneissa elämäntilanteissa, kuten perhevapaiden ja sairauslomien aikana.
– Yritys puolestaan sopii yksityiskohdista leasingyhtiön kanssa, esimerkiksi sopimuksen laajuudesta ja kestosta. Tämän jälkeen työntekijä valitsee auton varusteineen yhdessä automyyjän ja leasingyhtiön palveluasiantuntijan kanssa, Engman kertoo.
Työsuhdeauton lataus kiinnostaa
Yrityksissä on parin viime vuoden aikana lisätty voimakkaasti sähkökäyttöisten työsuhdeautojen määrää. LeasePlanin aktiivisesta henkilöautokannasta jo noin 30 prosenttia on ladattavia autoja. Vastaavasti tällä hetkellä tilattavista autoista jo noin 70 prosenttia on ladattavia malleja. Näin yksi yleisimmistä asiakaspalveluun tulevista tiedusteluista koskeekin sitä, saako työsuhdeauton ladata työpaikalla.
– Jos työsuhdeauto on vapaalla autoedulla, on sähköauton lataaminen työpaikalla, julkisessa latauspisteessä tai kotona verrattavissa polttomoottoriauton tankkaukseen eli työnantaja maksaa kaikki autoon liittyvät kustannukset. Vuosille 2021–2025 tehdyn verotukipäätöksen mukaan työnantaja voi tarjota latausmahdollisuutta verovapaasti myös käyttöedulla olevan työsuhdeauton tai työntekijän oman auton lataamiseen työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä. Tämä ei koske työntekijän kotona tapahtuvaa latausta. Veroetu tarkoittaa, ettei työnantajan tarjoama sähköauton lataus nosta työntekijän ansiotuloja, Murtonen selventää.
Työnantajalla ei ole velvoitetta tarjota etuutta, vaan se on täysin vapaaehtoista. Sähköautoihin kohdistuvalla veroedulla halutaan pienentää liikenteen aiheuttamia CO2-päästöjä.
Kuka saa ajaa työsuhdeautoa?
Engman korostaa, että työsuhdeauton käytön yksityiskohdista sovittaessa on hyvä käydä läpi myös se, kuka saa ajaa autoa. Usein käyttöoikeus on kirjattu autopolitiikkaan.
– Yleisenä käytäntönä on, että työsuhdeautolla saa ajaa kuljettajaksi nimetyn henkilön lisäksi hänen kollegansa ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Jos jonkun muun on tarve ajaa autoa, tulee siitä sopia oman esimiehen tai henkilöstöosaston kanssa etukäteen. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että on tiedossa, kuka vastaa vahingon sattuessa vakuutuksen omavastuuosuudesta. Esimerkiksi jos autoa ajaa joku muu kuin työsuhdeautoilija, voi työsuhdeautoilija olla itse vastuussa omavastuuosuuden kustannuksesta vahingon sattuessa.
Murtonen ja Engman kertovat, että yllättävän usein heiltä varmistetaan myös huoltoon ja katsastukseen liittyviä asioita. Työsuhdeautot ovat yleensä uusia, mikä onkin yksi leasingautoilun eduista ja helppoudesta. Leasingsopimukset kestävät yleensä kolmesta neljään vuoteen.
– Lähes kaikkien merkkien autoissa on ajotietokoneisiin tallennettu kyseisen mallin huolto-ohjelma, joka ilmoittaa hyvissä ajoin, koska auto tulee viedä huoltoon. Katsastuksesta taas ei tarvitse kantaa huolta kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Neljän vuoden sopimuksella tulee kuljettajan katsastaa työsuhdeauto kerran ennen auton palautusta, Murtonen kertoo ja muistuttaa, että auto menee välittömästi käyttökieltoon, jos sitä ei ole katsastettu.
