Jotta osaamis- ja osaajapulaa voidaan ratkaista, tarvitaan näkökulman muutos ja eri palveluntarjoajien muodostama matalan kynnyksen palvelupolku.
Miten voisimme vastata erityisesti pienten yritysten osaamishaasteisiin entistä tehokkaammin ja yrittäjälähtöisemmin eri toimijoiden välisen aktiivisen alueellisen kumppanuuden kautta?
Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko lähtivät selvittämään vastausta kysymykseen kaksivuotisessa Osaamisen ensiapua yrittäjille – kumppanuusmallin rakentaminen -hankkeessa.
– Työvoimapula on Suomessa mitä todennäköisemmin vielä pitkään suhdanteista riippumaton pysyvä haaste. Yrittäjien näkökulmasta tämä tarkoittaa, että rekrytointiin ei tulisi suhtautua keskeisenä tai ainoana keinona tuoda tarvittavaa osaamista yritykseen, Varsinais-Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio sanoo.
Asian ratkaisemisessa tarvitaan hänen mukaansa näkökulman muutosta. Tarvitaan lisää osaamista, ei vain osaajia.
– Näkökulman laajennus ohjaa etsimään perinteisiä ratkaisuja kokonaisvaltaisempia uusia keinoja yritysten osaamishaasteiden taklaamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksinyrittäjien osaamisen verkostomaista hyödyntämistä tai oman osaamisen kehittämistä.
Tuoreimman Suomen Yrittäjien Elinvoimabarometrin mukaan Varsinais-Suomessa käytetään vähiten julkisesti tuotettuja yrityspalveluja. Yrittäjille tarjolla olevat osaamispalvelut voidaan karkeasti jakaa koulutuspalveluihin ja varsinaisiin yrityspalveluihin. Kumpaankin näistä kuuluu Varsinais-Suomessa suuri määrä erilaisia palveluja, joita tuottaa vielä suurempi määrä erilaisia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.
Merkittävä ongelma on myös, etteivät yrittäjät usein tunnista tahoa, johon olla yhteydessä. Lisäksi TE-palveluiden rekrytointipalvelut koetaan usein tehottomina.
– Selkeiden yhteystietojen puuttuminen ja palveluntarjoajan ”kasvottomuus” kasvattavat yrittäjien kynnystä hakeutua tarjotun palvelun piiriin. Lisäksi palveluorganisaatiot eivät aina onnistu viestimään palveluista oikeissa paikoissa ja yrittäjiä puhuttelevalla kielellä. Kun palveluja ei ole paketoitu yrittäjälähtöisesti, yrittäjä ei ymmärrä palvelun edes olevan hänelle suunnattu tai ylipäätään hyödyllinen ja merkityksellinen. Tämä on selvitystemme mukaan iso ongelma, hankkeen toteutuksessa mukana ollut palvelumuotoilun asiantuntija Mona Johansson Aliats Oy:sta kertoo.
Vastauksena haasteeseen hankkeen puitteissa on nyt rakennettu eri toimijoiden yhteistyölle malli, joka perustuu yhteisen tavoitteen ympärille rakentuvan alueellisen osaamisen ekosysteemin toimintaan. Sen kehittämistyöhön on hankkeen aikana osallistunut yli 200 varsinaissuomalaista asiantuntijaa sekä yrittäjiä.
Hankkeessa luodut mallinnukset ovat osoittautuneet hyödylliseksi käynnissä olevan TE-palvelujen uudistuksen toteuttamisen suunnittelutyölle Varsinais-Suomessa.
– Yrittäjien tarpeisiin ei ole mahdollista vastata ilman eri palveluntarjoajien organisaatio- ja sektorirajat ylittävää aktiivista, rohkeaa ja yrittäjälähtöistä yhteistyötä. On hyvä muistaa, että mikäli yhteisenä tavoitteena on palvelujen asiakaslähtöisyys, kehittämistyötä ja kumppanuuksia tulisi ohjata ymmärrys yrittäjien todellisista tarpeista, Vainio ja Johansson sanovat.
Raskasrakenteisen ja vaikeasti toteutettavan mallin sijaan hankkeessa on hahmoteltu uusi kumppanuusmalli ja palvelupolku, ei uutta raskasta organisaatiota.
– Tavoitteena on nyt löytää hankkeen kumppanuusmallille maakunnallinen ”koti”, eräänlainen veturitaho, joka ottaisi vetovastuun ekosysteemin alkuvaiheen orkestroinnista. Käynnissä oleva TE-palvelu-uudistus tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden, Johanna Vainio sanoo.
Osaamisen ensiapua yrittäjille – kumppanuusmallin rakentaminen -hanketta on rahoitettu Varsinais-Suomen liiton alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahalla.
Lataa ja tutustu hankkeen loppuraporttiin (pdf) täällä: https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2024/03/osaamisen-ensiapua-hankkeen-loppuraportti-13.3.20243.pdf
