Kirjoittajat Kesto-hankkeen kouluttajat:
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Riitta-Liisa Lakanmaa, Turku AMK
Lehtori Riikka Teuri, Turku AMK
Asiantuntija Heidi Ristolainen, Opintokeskus Sivis
Kesto-hankeessa (ESR-rahoittama, Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta järjestöihin ja yrityksiin -hanke, KESTO – Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)) suunniteltiin ja toteutettiin koulutuskokonaisuus, jonka sisältöinä olivat muutosjohtaminen, ennakointi, kestävä kehitys ja toiminnan laatu. Yhteisissä pohdinnoissa koulutukseen osallistuneiden ja kouluttajien kanssa päästiin muutosjohtamisen teemoissa hedelmälliseen keskusteluun sekä oppimisen oivalluksiin. Tässä artikkelissa on näiden pohdintojen ja kirjallisuuden avulla käsitelty keskeisiä teesejä hyvästä muutosjohtajasta. Lisää luettavaa sote-alan johtajuudesta ja osaamisesta https://sotenavigaattori.fi/.
Työelämä kehittyy koko ajan ja muutos on pysyvä ilmiö työelämässä. Sen vuoksi muutosjohtamisesta käsitteenä on nurinkurista puhua käsitteenä, sillä kysymyksessä on nykypäivän johtaminen. Ohessa on listattu muutosjohtajan muistilistan pääasiat kymmeneen lauseeseen.
- Eettisesti vahva muutosjohtaja pyrkii hyvään ja tekee oikein.
Muutos onnistuu, kun koko työyhteisö on mukana muutoksessa ja muutosta johdetaan. Yhteisön on tunnettava, että heitä kuullaan ja heidän kysymyksiinsä sekä tunteisiin vastataan koko muutosprosessin ajan. Tämä vaatii psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Muutoksen johtajan tulisi olla siten oikeudenmukainen, vastuuntuntoinen, avoin, rehellinen ja empaattinen kaikissa toimissaan. Johtajan tehtäviin kuuluu myös standardin eli toiminnan laadun vaaliminen. Lisäksi muutoksessa onnistuvassa työyhteisössä vallitsee ihmiskäsitys, joka perustuu vapauteen. Hyvässä työyhteisössä on esimerkiksi yhteisesti sovitut pelisäännöt ja eettiset ohjeet usein strategiassa mainittu. Johtaja toimii tässä eettisten ohjeiden toimeenpanossa esimerkkinä. Hyvä muutoksen johtaja hyväksyy myös epäonnistumiset ja niistä opitaan työyhteisössä yhdessä.
- Muutosjohtaja on työssään strategisella ajattelutasolla ja hänen yhteytensä operatiiviseen työhön on selkeä.
Jokaisella kehittyvällä myönteisesti muuttuvalla organisaatiolla on olemassa strategia ja visio, joka on viestitty koko työyhteisöön. Muutosjohtaja liikkuu strategisella tasolla ja saa tiimit mukaan strategian toteuttamiseen operatiivisella, toiminnan konkreettisella tasolla. Muutosjohtajalla on kokonaiskuva organisaation tilanteesta. Yhteys operatiiviseen tasoon on olemassa, mutta muutoksen johtaja ei ”minimanageroi”. Tiimeillä on delegoidut operatiiviset tehtävät. Muutosjohtaja osaa delegoida tehtäviä ja säilyttää omassa työssään strategisen kokonaiskuvan tason.
- Dialogiin pyrkivä läsnä oleva muutosjohtaja tukee itseohjautuvia tiimejä.
Hyvät vuorovaikutustaidot, erityisesti kuuntelun taidon ja läsnäolokyvyn, omaava muutosjohtaja onnistuu muutoksen johtamisessa. Johtajan olisi hyvä osata olla enemmän hiljaa ja kuulla aidosti, mitä työntekijöillä ja tiimeillä on sanottavaa. Ihmisillä on luontaisesti pääsääntöisesti tavoitteena yleisesti työssään menestyä ja tehdä työnsä hyvin motivoituneesti. Johtajan on siten luotettava tiimiinsä. Tiimien työtä muutosjohtajan on johdettava, näytettävä suunta ja kirkastettava tavoitteet sekä kerättävä ja annettava palautetta. Johtajan on oltava tavoitettavissa sekä viestittävä muutossuunnitelmasta ja -mittareista, tuloksista ja aikatauluista jatkuvasti ja säännöllisesti vaikka ei olisi uutta viestittävää.
- Muutosjohtajalla on riittävä teoreettinen osaaminen ja toiminta-alan tuntemus.
Muutoksen johtajalla tulee olla riittävä osaaminen eli tieto ja taito toiminta-alasta sekä muutosvoimista. Hän tuntee ja osaa noudattaa alan lakeja ja säädöksiä. Tämä tuo turvallisuutta ja uskottavuutta työyhteisöön. Muutoksen johtaja tunnistaa muutoksen tarpeen organisaatiossa sisäisesti ja ulkoisesti. Osaava muutoksen johtaja pystyy luomaan suunnitelman, miten muutos toteutetaan ja saa henkilökunnan mukaan. Muutos vaatii muutosmyönteisiä agentteja työyhteisöstä.
- Henkisesti joustava muutosjohtaja on esimerkki työyhteisössä.
Henkiseen joustavuuteen kuuluu mm. resilienssin käsite. Johtajan on hyvä miettiä, haluaako hän olla esimerkillään säilyttäjä vai edistäjä. Henkinen joustavuus vaatii taitavaa itsereflektiota ja omien mahdollisesti pinttyneiden tai luutuneiden toimintatapojen ja -ajatusten päivitystä. Uskallusta kysyä tiimiltä palautetta ja muuttaa omaa toimintaa.
- Reflektiokykyinen ja pelisilmän omaava muutosjohtaja käyttää tunneälyä.
Tunteet kuuluvat työelämään ja muutokseen. Tunneäly ja tilannetaju, pelisilmä, ovat arvokkaita ominaisuuksia johtajassa. Tunneälykäs johtaja tunnistaa ja havaitsee omat tunteensa ja työyhteisön jäsenien tunteita sekä tunnetiloja. Hän käsittelee niitä yhdessä työyhteisössä tarvittaessa ja ottaa ne oppimisen kohteiksi. Itsetuntemus on johtamisen ydintaito ja tähän perustuu tunneäly. Muutosjohtaja kehittää itseään tunnetilojen hallinnassa ja puheeksi otossa palautteen avulla.
- Muutosjohtaja on rohkea ja kestää painetta.
Muutoksen johtaminen vaatii vahvaa uskoa tekemiseen. Teot ratkaisevat ja tulokset eivät puheet ja suunnitelmat. Siten muutosjohtajan on oltava empaattisuuden ja eettisyyden lisäksi tuloshakuinen, sillä hän vastaa strategian ja vision toteuttamisesta organisaatiossa. Muutosjohtaja on itsekurinalainen, reipas ja vaalii etenemistä sekä tekemistä. Tässä työssä hänen on vaalittava tiimissä merkitystä, miksi muutos tehdään ja annettava jatkuvaa kannustavaa tai korjaavaa palautetta.
- Muutosjohtaja sietää yksinäisyyttä työyhteisössä.
Muutosjohtajan tavoitteet työlleen tulevat organisaation strategiasta ja usein korkeimmalta johdolta. Muutos ei aina ole työyhteisössä kaikkien toivomaa. Tämä aiheuttaa tunteita työntekijöissä ja myös johtajassa itsessään. Johtamisessa on kyse suurimmaksi osaksi itsensä johtamisessa. Keskeistä on tunnistaa, että yksinäisyyden tunne kuuluu ”prosessiin”. Tämän vuoksi muutosjohtaja tarvitsee pieniä ja isompia onnistumisia muutosprosessien eteenpäin viemisessä. Onnistumiset välitetään koko työyhteisöön ja niistä iloitaan yhdessä.
- Muutosjohtaja tuntee oman roolinsa, pitää huolta itsestään, ja omaa vahvan terveen itsetunnon.
Muutosjohtaja tuntee organisaatiorakenteen ja tunnistaa oman työnsä rajat sekä osaa delegoida ja priorisoida sekä pyytää apua tarvittaessa. Työhyvinvointikyky on työelämän perustaitoja ja tässä johtaja toimii esimerkkinä. Hän tunnistaa missä kohtaa asiat riitelevät ja missä kohtaa ihmiset. Hän osaa käyttää apunaan tarpeen vaatiessa työnohjausta, vertaistukea, työterveyttä ja osaa rajata työ- ja vapaa-aikansa.
- Muutosjohtajalla on tukiverkostot omassa organisaatiossaan ja omassa elämässään.
Muutosjohtaja on työyhteisössään erityisessä asemassa ja hänellä on siksi oltava oma johtotiiminsä sekä esihenkilönsä, jonka kanssa hän voi jakaa muutokseen liittyviä onnistumisia, haasteita, tavoitteita sekä tuloksia rehellisesti saaden omalle toiminnalleen palautetta. Tämän tiimin on oltava luottamuksellinen. Sen lisäksi jokaisella työntekijällä, niin myös muutosjohtajalla, tulee olla oma vapaa-aikaelämä, missä on omat vapaa-ajan tukiverkostot. Tämä mahdollistaa työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin. Kun muutosjohtaja voi itse hyvin, voi myös muutos hyvin sekä työyhteisö.
Lähteet:
Greenleaf, R. K. (1977). Servant Leadership: A Journey into the Nature of Legitimate Power and Greatness. New York: Paulist Press Hellsten T 2022: Olemisen voima. Kirja rohkeasta ja levollisesta vaikuttamisesta. Helsinki: Kirjapaja.
Hassi M 2020. Tunnejohtaminen. Pro gradu –tutkielma. Tietojohtaminen ja johtajuus. LUT.
Hock D W 2022. Managing, leading and following. Saatavilla: http://www.deewhock.com/essays/leading-and-following
Hytönen P & Kyöstilä J 2021. Esimiehen tunnejohtaminen sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa. Kohti inhimillisempää johtajuutta. Pro gradu –tutkielma. Kasvatustieteen laitos. Jyväskylän yliopisto.
Jaakkola D 2021: Tunneäly etäjohtamisessa. Pro gradu –tutkielma. Turun kauppakorkeakoulu. Turun yliopisto.
Laurila M 2017. “Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan”: esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta. Väitöskirja. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7572/isbn_978-952-476-772-9%283%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lindell J 2017.Muutosjohtajuuden pirullinen puoli. Väitöskirja. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7606/isbn_978-952-476-745-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Luoma M 2022. Johtoryhmän käsikirja. Helsinki: Alma Talent.
Norring P & Varhelahti M 2019. Tunteiden hallinnalla ja empatialla kohti tuloksia Saatavilla: https://talk.turkuamk.fi/blog/2019/11/20/tunteiden-hallinnalla-ja-empatialla-kohti-tuloksia/
Parikka M 2020: Tunneäly on uusi musta. Adeptus. Saatavilla: https://www.adeptus.fi/myyntiesteet/tunne%C3%A4ly-on-johtamisen-uusi-musta
Piha K 2017. Konflikti päivässä: Kulttuuri ratkaisee yrityksen kohtalon. HELSINKI: ALMA TALENT
Piha K, Sutinen M 2020. Muutosvoimaa. tutkimusmatka moderniin muutosjohtamiseen. HELSINKI: ALMA TALENT
Ranta, R 2020. Ryhmätahto- ja dialoginen johtaminen organisaatioiden kehittämisessä: Onnistuneen kehittämistyön elementit sote-organisaatiossa ja elintarvikeyrityksessä. Väitöskirja: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/122814
Rehn A 2018: Johtajuuden ristiriidat: Jyväskylä: Docendo Oy.
Stara M. 2022. Tunneälykäs lähijohtaja mahdollistaa tiimin onnistumisen. Staraconsulting. Saatavilla: https://www.staraconsulting.fi/ajankohtaista/tunnealykas-lahijohtaja-mahdollistaa-tiimin-onnistumisen/?gclid=Cj0KCQjw37iTBhCWARIsACBt1IzuP14NtVtE-629alPibh4L53iBNYfUrg18K6Pvoh4C0vFeRj3Xxu0aAjUpEALw_wcB
Sydänmaalakka P (toim) 2014:Tulevaisuuden johtaminen 2020. Saarijärvi: Pertec Consulting Oy.
Tuominen K 2016: Saavuta tuloksia muutoksia johtamalla: Benchmarking Ltd.
Tuominen K 2021: Tehoa ja laatua muutoksen johtamiseen. Turenki: Benchmarking Ltd.
Tuominen K 2021: Muutoksen johtaminen. Itsearvioinnin työkirja. Turenki: Benchmarking Ltd.
