Maa- ja metsätalousministeriön esitys fosforiasetukseksi uhkaa estää karjanlannan järkevän hyödyntämisen peltoviljelyssä sekä vaikeuttaa kotieläin- ja kasvinviljelytilojen toimivaa yhteistyötä.
Asetuksen tavoitteena on vesiensuojelun edistäminen, luonnonvarojen riittävyys sekä lannoitevalmisteiden turvallinen ja tarpeenmukainen käyttö. MTK pitää tavoitteita hyvinä, mutta korostaa, että keinojen pitää olla elinkeinonharjoittajien kannalta järkeviä ja toteuttamiskelpoisia.
MMM:n esitys vaatisi kotieläintiloilta huomattavasti nykyistä suurempaa lannanlevitysalaa, minkä hankkiminen on useimmissa tapauksissa hyvin vaikeaa. Esitettyjen tiukennusten vuoksi tilat joutuisivat myös peltoviljelyssään korvaamaan lannan kasvuravinteita keinolannoitteilla, mistä aiheutuisi nykytilanteessa kohtuuttomia lisäkustannuksia.
– Lannan hyödyntämistä ei saa vaikeuttaa ja estää liian tiukalla ja yksityiskohtaisella sääntelyllä, joka ei sovellu käytännön viljelytekniikkaan ja olemassa olevaan lannan levityskalustoon, MTK edellyttää.
Karjanlanta hyödyksi viljelykierrossa ja maan orgaanisen aineen lisääjänä
Tällä hetkellä monet kasvinviljelytilat tekevät kotieläintilojen kanssa toimivaa yhteistyötä lannan ravinteiden hyödyntämisessä. Lantaa käytetään muun muassa erikoiskasvitilojen viljelykierrossa lannoitteena ja maan orgaanisen aineen lisääjänä sellaisten kasvien tuotannossa, joiden viljely on maata voimakkaasti kuluttavaa.
– Tämän vuoksi karjanlantapoikkeuksen hyödyntämismahdollisuus on laajennettava koskemaan perunaa, avomaanvihanneksia ja muita erikoiskasveja, järjestö vaatii.
Erikoiskasvit kylvetään ja istutetaan usein kylmään maahan huhtikuulta lähtien, mikä korostaa starttifosforin merkitystä. Starttifosforin käyttö on oltava jatkossa mahdollista myös karjanlantapoikkeusta käytettäessä, toisin kuin tällä hetkellä.
Fosforiasetusta korjattava järkevämmäksi viljelyn kannalta
MTK korostaa kasvien tarpeen mukaista lannoitusta ja mahdollisuutta hyödyntää nykyisten viljelykasvilajien täyttä satopotentiaalia. Myös fosforiluvuiltaan korkeita peltolohkoja pitää voida lannoittaa saavutettujen satotasojen vaatimalla tavalla. Näin ravinteet saadaan talteen korkean sadon muodossa, eivätkä ne päädy pelloilta vesistöihin.
– Nyt ehdotetut fosforirajat eivät sitä kaikissa tapauksissa mahdollista. Jo nykyisen ympäristökorvauksen mukaiset fosforilannoitusmäärät ovat kääntäneet peltojen fosforipitoisuudet laskuun ja heikompien fosforiluokkien osuus pelloista on kasvanut. Tämä ei ole kestävän kasvintuotannon kannalta järkevää, MTK huomauttaa.
MTK vaatii ministeriötä ja hallitusta korjaamaan asetusta esitetyiltä osin. Järjestö katsoo, että fosforiasetuksen tavoitteisiin päästään järkevimmin edistämällä lannan prosessointia kotieläintiloilla sekä kannustamalla hyödyntämään sitä nykyistä laajemmalla pinta-alalla.
