Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä on päästy sanoista tekoihin Työelämän mielenterveysohjelman vauhdittamana. Viimeisen kahden vuoden aikana tuhansilla suomalaisilla työpaikoilla tehtiin työn sujuvuutta ja työkykyä tukevia muutoksia hyödyntämällä Mielenterveyden työkalupakkia. Yksi suosion salaisuus oli siinä, että työkalut sopivat osaksi työn arkea ja johtamista.
Suomalaisilla työpaikoilla on tehty paljon työhyvinvoinnin parantamiseksi, ja myös uudenlaisille työkaluille on ollut tarvetta.
Kahden vuoden aikana yli 2600 suomalaista työyhteisöä ja työterveyshuollon yksikköä on osallistunut Työterveyslaitoksen järjestämiin työhyvinvointia ja mielenterveyttä tukeviin maksuttomiin valmennuksiin ja tilaisuuksiin. Nämä myös koettiin hyödyllisiksi: 98 prosenttia osallistujista aikoi hyödyntää saamiaan oppeja työssään tai työpaikallaan.
Samalla ajanjaksolla Mielenterveyden työkalupakin maksuttomia digityökaluja ja materiaaleja hyödynnettiin noin 128 000 kertaa. Näistä suosituin olit Miten voit? -työhyvinvointitesti. Työkaluja voi hyödyntää esimerkiksi esihenkilötyön kehittämiseen, kuormitustekijöiden hallitsemiseen tai organisaation palautumiskäytäntöjen arviointiin.
– Paljon puhutaan siitä, että jotain pitäisi tehdä niin sanotulle mielenterveyskriisille. On ilahduttavaa voida sanoa, että nyt on tehty ja tartuttu toimeen nimenomaan työyhteisöjen näkökulmasta eikä yksilölähtöisesti, sanoo Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen projektipäällikkö Sara Lindström Työterveyslaitoksesta.
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikkeneminen taittui loppuvuonna 2024. Samana vuonna myös mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkään jatkunut kasvu pysähtyi. Samanaikaisesti yhteiskunnan eri tasoilla on käynnissä laajoja kehittämistoimia. Niiden ohella sairauspoissaolojen kehitykseen on voinut vaikuttaa se, että nykyisessä taloussuhdanteessa terveyshaasteista kärsiviä on poistunut työelämästä.
Kehittämiselle on aikaa vain pienissä pätkissä
Työterveyslaitoksessa on havaittu, että ajan ottaminen työhyvinvoinnin parantamiseen on työpaikoilla välillä kiven alla. Avainroolissa olevilla esihenkilöillä on tyypillisesti laajat vastuualueet, jolloin kehittämiseen on aikaa vain pieninä pätkinä.
Mielenterveyden työkalupakin työkalut ovat saaneet kiitosta siitä, että ne tarjoavat näihin hetkiin konkreettista tukea ja välineitä. Niitä voi hyödyntää osana työyhteisöjen arkea niin kuukausipalavereissa kuin työpaikkaselvitysten jälkeen. Esimerkiksi asiantuntijatyötä tekevässä suuryrityksessä löydettiin konkreettisia ratkaisuja palautumisen haasteisiin käyttämällä Palautumislaskuria. Työkalujen käyttö toi myös näkyväksi sen, mikä työyhteisössä jo oli hyvällä tolalla. Vastaavasti hyvinvointialueen yksikössä kehitettiin työprosesseja sujuvammiksi Resilienssityökalusarjan avulla.
– Mielen hyvinvointi on osa työkykyä, ja sen tukeminen tapahtuu työpaikan arjessa osana johtamista. Tämä ei ole mikään erillinen asia, joka johtajien pitäisi huomioida, vaan kyse on työn edellytysten parantamisesta, sanoo hankkeen vastaava johtaja Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
Työkalut tukevat työyhteisötason kehittämistä
Mielenterveyden työkalupakin työkalut keskittyvät työyhteisössä tapahtuvaan ja ennaltaehkäisevään kehittämiseen, joka ei ole vielä valtavirtaa työkykyasioissa.
– Vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa tehdään yhdessä sopimalla, ei yksilötasolla. Digiratkaisut auttavat kehittämisessä, ja Mielenterveyden työkalupakki on ainutlaatuinen, maksuton kokonaisuus työyhteisöille, sanoo Sara Lindström.
– Työpaikoilla on mahdollisuus hyödyntää myös työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta ja tehdä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Nyt hankkeen jatkokaudella olemme laajentaneet kehittämistä kattamaan laajemmin myös tätä näkökulmaa, sanoo johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.
