Mia Laiho (Kok) vaatii hallituksen Yrittäjän eläkelakia koskevaa esitystä takaisin ministeriön valmisteluun. Laihon mukaan esityksessä on monia ongelmakohtia, kuten yrittäjän puutteellinen mahdollisuus vaikuttaa omaan eläketasoonsa sekä YEL-alarajan määrittely. Laihon mukaan lain valmistelu ei ole noudattanut normaalia asianmukaista ja hyvää lainvalmistelua.
Kansanedustaja Mia Laihon mukaan on huolestuttavaa, että tällaisella esityksellä halutaan kurittaa yrittäjiä vielä vaikean koronakriisin jälkeenkin.
– Vaarana on, että moni luopuu yrittämisestä tai toteaa ettei kannata ottaa riskiä varsinkin, kun eläkemaksut voivat ajaa yrittäjän ulosottoon, jos niitä on vaikeuksia maksaa. Monen startup-yrittäjän innostus tuleekin tyssäämään jo alkumetreillä yhteiskunnan rakentamiin esteisiin, jos laki hyväksytään tällaisenaan. Monelle yksinyrittäjille, ammatinharjoittajalle ja pienyrittäjille YEL-lakiehdotus on rätti vastoin kasvoja, toteaa Laiho.
Miksi hallituksella on niin kiire, ettei lakia ole saatettu lausuntokierrokselle?
Tällä hetkellä Suomessa jokainen yrittäjä, joka tienaa yli 8 000 euroa vuodessa, joutuu ottamaan yrittäjän eläkevakuutuksen. Summa määritellään yrittäjän ilmoittaman työtulon mukaan. Se kerryttää sekä eläkettä että sairauspäivärahaa. Suomen Yrittäjien mukaan vuonna 2019 yksinyrittäjistä 44 prosenttia tienasi kuussa bruttona 2 000 euroa tai alle. Se tarkoittaa noin sataatuhatta yrittäjää. Jos heidän työtuloarviotaan nostetaan eläkevakuutusyhtiöiden toimesta pienestikin, se voi tarkoittaa useamman satasen nousua kuukausimaksuissa.
– Joitain vuosia sitten ministeriön selvitystyöryhmä nosti esille useita ongelmakohtia yrittäjien eläkelakiin liittyen. Hallitus on poiminut näistä vain yhden kohdan ja muita kehittämisehdotuksia ja kokonaisuutta ei ole huomioitu. Hallituksen lakiluonnoksesta ei ole tehty normaaliin lainsäätämiseen kuuluvaa lausuntokierrosta, vaikka aikaa siihen olisi hyvin ollut. Ihmettelenkin, miksi lausuntoja ei ole pyydetty ja miksi ministeri Hanna Sarkkinen (Vas.) on oikonut normaalia perustuslain mukaista lainsäätämisjärjestystä? Tämähän ei ole kuitenkaan mikään kiirelaki kuten koronalait olivat, jatkaa Laiho.
YEL-alarajan nosto riittää
Laihon mukaan YEL-maksujen määrässä olisi perusteltua huomioida myös, onko yrittäjä päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä.
– Jos esimerkiksi fysioterapeutti tekee päätyönään julkiselle puolelle töitä ja vapaa-aikanaan esimerkiksi personal trainerin töitä oman yrityksen kautta, ei ole kannustavaa, että hän joutuu maksamaan kaksinkertaista eläkemaksua, sanoo Laiho.
– Minusta olisi järkevää nostaa myös YEL-työtulon alarajaa. Nykyisin yrittäjä ei käytännössä hyödy siitä, että on maksanut YEL-maksua jos joutuu esimerkiksi sairaslomalle. Käytännössä alaraja tulisi nostaa vähintäänkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle, eli noin 13 000 € vuodessa. Tämä helpottaisi monen pienyrittäjän, yksinyrittäjän ja startup-yrittäjän tilannetta ja vähentäisi niin yrittäjän kuin yhteiskunnan byrokratiaa, huomauttaa Laiho.
Mia Laiho huomauttaa, että nyt ei eletä enää koronan poikkeusaikaa ja lainsäätäminen ja sen valmistelu on tehtävä normaalien protokollien mukaan. Työnteon kannustavuutta pitää lisätä, ei vähentää. Yrityksiä koettelee jo muutenkin työvoimapula, inflaatio, kohonnut polttoaineen ja sähkön sekä monen tarvikkeen pula.
-Yrittäjä kantaa riskit omasta yritystoiminnastaan. Ei voi olla niin että yrittäjille säädetään vain lisää velvoitteita, mutta ei anneta mahdollisuutta vaikuttaa omaan eläketasoonsa. Vetoankin hallituspuolueisiin, että vaillinaisesti valmisteltu lakiesitys lähetettäisiin sosiaali- ja terveysvaliokunnasta takaisin ministeriöön uudelleenvalmisteluun, päättää Laiho.
