Monipalveluyhtiö Sodexon teettämän kyselytutkimuksen tuloksista selviää, että tyytyväisyys työnantajaan on korkeammalla tasolla niillä, jotka kokevat saavansa tarpeeksi palautetta työpaikallaan.
Työssäkäyvistä suomalaisista 59 prosenttia kokee, että saa tarpeeksi palautetta esihenkilöltään. Monipalveluyhtiö Sodexon teettämään kyselytutkimukseen vastanneista 28 prosenttia sanoo, ettei saa riittävästi palautetta ja 6 prosenttia kertoo, ettei saa palautetta töissä ollenkaan. Vastaajista 7 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Joka kymmenes kertoo, että saa palautetta esihenkilöltään kerran viikossa ja noin joka viides useamman kerran viikossa. Lähes joka kolmas saa palautetta vähintään kerran kuukaudessa. Kerran vuodessa palautetta saavia on vastaajista 7 prosenttia.
Palautteen saamista pidetään tärkeänä
Työssäkäyvistä 78 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että esihenkilö antaa palautetta. Kaikki eivät ole tästä kuitenkaan yhtä mieltä, sillä 6 prosenttia ei pidä palautteen saamista tärkeänä, ja 16 prosenttia pitää asiaa yhdentekevänä.
Palautteen saaminen näkyy kyselyn perusteella tyytyväisyydessä työnantajaan.
– Kyselyymme vastanneista työssäkäyvistä suomalaisista lähes 80 prosenttia on tyytyväisiä työnantajaansa. Tyytyväisten osuus on selvästi suurempi niissä työntekijöissä, jotka kokevat saavansa tarpeeksi palautetta esihenkilöltään. Heistä 90 prosenttia on työnantajaansa tyytyväisiä. Puolestaan niistä työntekijöistä, jotka eivät koe saavansa tarpeeksi tai lainkaan palautetta, tyytyväisiä työnantajaansa on vain 65 prosenttia, kertoo Sodexo Suomen henkilöstöjohtaja Sari Aaltonen.
Kyselyyn vastanneista 66 prosenttia kertoo, että saa palautetta riittävästi kollegoiltaan.
– On jopa hieman yllättävää, että suomalaiset kokevat saavansa paremmin palautetta työkavereiltaan kuin esihenkilöiltään. Se kertoo ehkä myös siitä, että palautetta ei osata vaatia esihenkilöiltä. Tätä tukee myös kyselyn tulos, sillä kolme neljästä saamansa palautteen määrään tyytymättömästä henkilöstä ei ole ottanut asiaa puheeksi esihenkilönsä kanssa, Aaltonen sanoo ja jatkaa:
– Palautteen antamisesta ja saamisesta kannattaisikin keskustella, sillä palaute on tärkeä osa työntekijäkokemusta ja ajaa sekä työntekijän että työnantajan etua.
Palaute pääosin positiivista
Suomalaisista työntekijöistä 71 prosenttia kertoo, että saa enemmän positiivista kuin negatiivista palautetta. Vain 4 prosenttia toteaa, että heidän saamansa palaute on negatiivisvoittoista ja 18 prosenttia kokee saavansa tasaisesti molempia. Loput vastaajista eivät osaa sanoa tai eivät koe saavansa negatiivista tai positiivista palautetta.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä aiheista työntekijät haluaisivat palautetta saada. Tärkeimpänä palautteen aiheena suomalaiset pitävät työn onnistumista. Sen nostaa kärkeen 81 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkeimpänä pidetään ammattitaitoa, josta palautetta haluaisi saada 62 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi yltää työtaitojen kehittäminen, jonka valitsee 57 prosenttia vastaajista.
– Kannattaa muistaa, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä palaute ylipäätään on. Pelkkä kehu tai kritiikki eivät sinänsä ole palautetta, jos ne eivät pyri ohjaamaan tulevaisuuden toimintaa. Jos työntekijää kehutaan hyvin tehdystä työstä, kannattaisi myös eritellä, mitkä asiat siinä onnistuivat. Vastaavasti, jos työ on tehty huonosti, pitäisi osata kertoa rakentavasti, mitä asioita toiminnassa pitäisi jatkossa parantaa. Vasta sitten kyseessä on palaute, Aaltonen valottaa.
Aaltosen mielestä palaute on elintärkeä osa toimivaa ja kehittyvää työyhteisöä.
– Esimerkiksi meillä Sodexolla on työntekijöitä monesta eri taustasta, joten ihmisten osallistaminen ja tuominen osaksi työkulttuuriamme on työssä viihtyvyyden lähtökohta. Meille on tärkeää luoda työyhteisö, jossa ihmiset haluavat ja uskaltavat kehittyä. Tässä kaikessa nimenomaan palautteella on hyvin tärkeä asema.
