NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan nuorten huoli työelämän kuormittavuudesta jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan yhä useampi on kiinnostunut yrittäjyydestä. Tuloksissa heijastuvat laajemmat yhteiskunnalliset kehityssuunnat, kuten nuorten heikentynyt osallisuus, eriytyminen kotitaustan ja sukupuolen perusteella sekä yleinen epävarmuus tulevaisuudesta.
Nuorten kiinnostus kesätöitä kohtaan on pysynyt vahvana ja aiempaa useampi nuori uskoo myös omiin valmiuksiinsa pärjätä työelämässä. Vuosittain toteuttavaan Tulevaisuusraporttiin vastasi alkuvuodesta 2024 vajaa 5 000 nuorta yläkoulusta ja toiselta asteelta. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.
Tulevaisuusraportin mukaan nuorten keskuudessa koetaan enemmän huolta tulevasta työelämästä kuin ennen pandemia-aikaa. Tänä keväänä vain 53 % kertoi odottavansa innolla työelämää, kun vuonna 2018 näin koki 82 % vastaajista. Yläkoululaisista ja 2. asteen opiskelijoista 37 % pelkäsi tulevan työelämän olevan liian raskasta. Myös aiempaa harvempi uskoo löytävänsä oman paikkansa työelämästä (2024: 69 %, 2018: 88 %).
Positiivista on kuitenkin se, nuorten kokemus omien työelämänvalmiuksien riittävyydestä on vahvistunut. Katso tarkemmat tiedot kyselyn tuloksista (pdf)
Tulevaisuusraportin vastaajat ovat vielä sen verran nuoria, että omia kokemuksia työelämästä on kertynyt varsin rajallisesti. Vuoden 2023 raportista ilmeni, että työelämää koskeviin huoliin vaikuttavat muun muassa vanhempien kautta syntynyt mielikuva töistä sekä julkinen keskustelu. Tämän vuoden tuloksista selvisi, että jos nuori oli kokenut vanhempiensa pitävän työstään, tällä oli merkittävä positiivinen yhteys positiivisempaan työelämäorientaatioon.
Eniten työelämässä nuoria näyttäisi kuitenkin huolettavan palkan riittävyys. Peräti 47 % kaikista vastaajista oli huolissaan oman toimeentulon riittävyydestä. 43 % puolestaan pelkäsi, että työelämä veisi liikaa aikaa vapaa-ajalta. Huoli työelämästä korostuu erityisesti tyttöjen kohdalla.
Yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa
Kyselyn vastauksista käy ilmi kasvava kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan. Peräti 45 % vastaajista ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuotena. Myös aiempaa useampi nuori koki yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen tärkeäksi. Esimerkiksi lukiolaisista 83 % koki yritysten yhteiskunnallisen merkityksen tärkeäksi, kun vastaava luku oli vielä vuosi sitten 69 %.
Tulevaisuusraportin aineiston perusteella yrittäjyys houkuttelee erilaisista taustoista tulevia nuoria. Esimerkiksi vanhempien koulutustaustalla ei ollut merkittävää yhteyttä vastauksiin. Sen sijaan yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria näyttäisi yhdistävän optimistinen asenne sekä yrittäjämäiset työelämäarvot, kuten mahdollisuus tehdä päätöksiä ja johtaa, tehdä töitä itsenäisesti ja joustavasti sekä mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta. Vanhempien yrittäjyystaustalla oli myös positiivinen yhteys kiinnostukseen.
Sukupuolten väliset erot näkyivät selvästi nuorten yrittäjyysorientaatiossa. Pojista 57 % ajatteli voivansa toimia myöhemmin yrittäjinä, kun taas tyttöjen kohdalla luku oli 35 % ja muu sukupuoli -kategoriassa 38 %.
Nuorilla hyviä kokemuksia kesätöistä
Vuosittaisten tulevaisuusraporttien mukaan nuorten into hakeutua kesätöihin on ollut kasvussa. Vuonna 2024 vastaajista 72 % oli hakeutumassa kesätöihin (vuonna 2021: 65 %). Tytöt harkitsivat kesätöihin hakeutumista hieman enemmän kuin muut sukupuolet ja eniten kesätöihin oltiin hakeutumassa kaupunkien läheiseltä maaseudulta (78 %) ja vähiten sisemmiltä kaupunkialueilta (67 %). Katso tarkemmat alueelliset erot kyselyn tuloksista (pdf)
Nuoret keräävät ensimmäisiä työkokemuksiaan etenkin TET-harjoitteluista sekä kesätöistä. Nuorten tulevaisuusraporttien mukaan nuorten kokemukset kummastakin ovat olleet hyvin myönteisiä. Tämän kevään vastaajista 72 % koki saneensa kesätyöpaikallaan lämpimän vastaanoton ja vain 8 % oli pettynyt työpaikan asenneilmapiiriin ja arvoihin.
Kehitettävääkin on, sillä vain 49 % koki saaneensa riittävästi kannustusta kesätöissä. Kannustuksen ja arvostuksen puute nousi esille erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja sukupuoli muu -ryhmän vastaajista.
Kaikista nuorista 62 % koki saaneensa riittävästi ohjausta kesätöissä. Tuloksissa olisi parannettavaa, sillä ensimmäiset työkokemukset ovat nuorille tärkeitä ja tavoitteen tulisi olla, että jokainen nuori kokisi saaneensa riittävästi kannustusta ja ohjausta.
Yhteiskunnallinen eriytyminen näkyy nuorten työelämäorientaatiossa
NYT Nuorten tulevaisuusraportissa yhteiskunnallinen eriytyminen näkyy erityisesti nuorten työelämäorientaatiossa. Positiivisen työelämäorientaation omanneet nuoret uskoivat omiin mahdollisuuksiinsa sekä valmiuksiinsa pärjätä työelämässä ja näkivät tulevaisuutensa myönteisemmässä valossa. Myönteinen suuntautuminen oli myös selvästi yhteydessä kesätöihin hakeutumiseen ja parempiin kesätyökokemuksiin.
Heikomman työelämäorientaation omaavien nuorten kohdalla taas korostuivat työelämän uhkakuvat sekä matalampi usko omiin mahdollisuuksiin. Heistä pienempi osa oli hakeutumassa kesätöihin ja myös kesätyökokemukset olivat kielteisempiä.
Vuoden 2024 Tulevaisuusraportista nousi vahvasti esille työelämäorientaation ja osallisuuden välinen yhteys. Tulevaisuusraporissa hyödynnettiin THL:n kehittämää osallisuusindikaattoria, joka kartoittaa muun muassa, kokeeko henkilö olevansa tarpeellinen muille ihmisille tai kokeeko hän saavansa myönteistä palautetta tekemisistään. Erittäin hyvän osallisuuden pariin kuuluvista nuorista 81 % kuuluu positiivisen työelämäorientaation piiriin, kun vastaavasti erittäin heikko osallisuus oli yhteydessä heikompaan työelämäorientaatioon.
NYTin tulevaisuusraportissa osallisuusindikaattorin tulokset olivat yhteydessä nuorten kokemaan taloudelliseen hyvinvointiin, vanhempien työtilanteeseen ja koulutukseen sekä koulumenestykseen. Raportin perusteella nuorten osallisuuden kokemus on hieman laskussa, kun verrataan aiempien vuosien Kouluterveyskyselyn tuloksiin, joissa on käytetty samaa THL:n osallisuusindikaattoria.
Eriytymiskehitys nuorten keskuudessa näkyy myös yhteenkuuluvuuden kokemuksessa: yhteenkuuluvuuden tunne suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulun yhteisöön ovat laskeneet. Sen sijaan yhteyttä koetaan aiempaa enemmän pienempään vanhempien edustamaan yhteisöön.
Sukupuolten erot näkyvät tärkeinä pidetyissä työelämäarvoissa
Raportin mukaan nuorten mielestä tärkeimpiä työelämäarvoja ovat kohtuulliset työajat sekä turvallinen ympäristö, hyvät työkaverit ja johtajat, hyvä palkkaus sekä mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista. Verrattuna vuoden 2022 kyselyyn varovaista kasvua on tapahtunut yksilökeskeisimmissä työelämäarvoissa, kun taas vastuullisuuteen ja työelämän laatuun liittyvien arvojen merkitys oli hieman laskenut.
Tulosten perusteella nuorten työelämässä tärkeänä pitämät asiat ovat varsin sukupuolittuneita. Tytöillä vastauksissa korostuvat enemmän yhteisöllisyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät teemat (esim. kohtuulliset työajat, mahdollisuus auttaa muita, ympäristöasioiden huomiointi). Pojilla taas korostuvat enemmän esimerkiksi mahdollisuus tehdä päätöksiä ja johtaa, työnteon joustavuus sekä itsenäisyyteen liittyvät työelämäarvot.
Työelämätaitojen osalta nuoret pitävät erityisen tärkeinä tulevaisuudessa yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisua ja stressinsietokykyä. Raportin perusteella kuitenkin myös taitojen kohdalla vastaukset ovat varsin sukupuolittuneita.
Tytöt painottavat enemmän esimerkiksi yhteistyötaitoja sekä taitoa kohdata ja kunnioittaa erilaisuutta. Pojilla valinnoissa korostuvat muita vastaajia enemmän esimerkiksi fyysinen vahvuus ja taito käyttää uusia teknologioita.
Nuorten NYTin erityisasiantuntija Lauri Vaara pitää tulevaisuusraportin merkittävinä tuloksina nuorten työelämäkokemusten jakautuneisuutta koskien tulevaisuususkoa, osallisuutta ja tärkeinä pidettyjä työelämätaitoja.
”Tulokset kertovat, että yleinen arvojen eriytyminen eri sukupuolten välillä heijastuu myös nuorten työelämäarvoihin. Erilaiset taustat ja arvot ovat yhteydessä nuorten kokemuksiin ja ajatuksiin työelämästä. Tämä monimuotoisuus tulisi vahvemmin huomioida työpaikoilla, jotta jokainen nuori kokisi saavansa tarvitsemaansa kannustusta ja tukea”, Vaara summaa tulevaisuusraportin teemoja.
NYT Nuorten Tulevaisuusraportin kyselyyn vastasi 4 970 nuorta yläkoulusta ja toiselta asteelta. Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Vastaajista 72 % oli yläkoulusta, 19 % lukiosta ja 9 % ammatillisesta oppilaitoksesta.Avaa NYT Nuorten tulevaisuusraportin tulokset (pdf)
