NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan yhä harvempi nuori odottaa työelämää hyvillä mielin. LähiTapiolan toteuttama kyselytutkimus kuitenkin paljastaa, että todellisuus on odotuksia parempi: lähes 70 prosenttia työelämänsä aloittaneista nuorista työntekijöistä kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa.
Nuorten huolet työelämän kuormittavuudesta eivät usein toteudu työelämässä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastanneista jo työelämän aloittaneista 25–32-vuotiaista 63 prosenttia kokee jaksavansa työssään ja 67 prosenttia kertoo löytäneensä työn, joka kiinnostaa.
Aiemmin tänä vuonna julkaistun NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan nuorten työelämäodotukset ovat heikentyneet merkittävästi. Vuonna 2024 enää 53 prosenttia vastaajista odottaa työelämää, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 82 prosenttia. Yksi huolestuttavimmista kehityskuluista on nuorten huoli työelämän kuormittavuudesta: jopa 37 prosenttia nuorista pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa.
– Tuloksemme osoittavat, että moni nuorten työelämään liittyvä huoli ei toteudu, vaan pikemminkin töissä elämä helpottaa. Työelämää on mahdollista muovata mieleiseksi, palkitsevaksi ja suurilta osin paremmaksi kuin nuoret ehkä ajattelevat. Jos nuorten työelämäpelkoja ei saada hälvennettyä, on riskinä, että yhä useampi nuori jää työelämän ulkopuolelle. Siksi onkin koko yhteiskuntamme etu, että pelkoihin tartutaan, kertoo LähiTapiolan ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Kuormittavuuden lisäksi nuoria huolestutti nuorten tulevaisuusraportissa myös riittävä palkkaus ja se, että työelämä vie liikaa aikaa vapaa-ajalta. LähiTapiolan kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista 43 prosenttia ei koe ansaitsevansa tarpeeksi palkkaa. 54 prosenttia kokee, että työ vie liikaa aikaa vapaa-ajalta. Yli puolet vastaajista kokee kuitenkin työn antavan enemmän vaikutusmahdollisuuksia kouluun verrattuna.
– Palkkakokemusta selittää varmasti osin se, että palkat ovat suhteellisesti pienempiä työuran alussa, mutta toki tässä on hyvä pohtia myös nykyisen taloustilanteen vaikutusta. Nämäkin kokemukset ovat työnantajille ensiarvoisen tärkeää tietoa, ja työnantajien on hyvä pysähtyä miettimään, miten palkkaan ja vapaa-aikaan liittyviä aiheita voidaan taklata työpaikoilla. Onko tarvetta esimerkiksi avoimemmalle palkkakehityskeskustelulle, miten henkilöstöedut voidaan tuoda tukemaan taloudellisen turvallisuuden tunnetta tai voidaanko työn ja vapaa-ajan suhdetta tasapainottaa jotenkin, pohtii Nikula.
Julkisen työelämäkeskustelun on muututtava
Nuorten työelämää koskeviin huoliin vaikuttaa muun muassa julkinen keskustelu. Kaikki voivat osaltaan vaikuttaa siihen, millainen kuva työelämästä nuorille syntyy, Nikula sanoo.
– Moni meistä on saattanut törmätä negatiiviseen työelämäpuheeseen esimerkiksi somessa. Ei siis ole ihme, että tällaiselle julkiselle keskustelulle altistuvat nuoret ovat huolissaan työelämästä. Positiivisille työelämäkokemuksille olisi siis ehdottomasti tilaa niin somessa kuin julkisessakin keskustelussa. Koemme, että työelämäkeskustelun on muututtava ja haluamme näyttää suuntaa omalla esimerkillämme, jatkaa Nikula. – Nämä tutkimustulokset ovat merkityksellisiä niin nuorille, mutta myös koko yhteiskunnalle. Emme missään nimessä halua väheksyä heitä, joiden työ on liian kuormittavaa tai heitä, jotka eivät ole löytäneet omaa paikkaansa työelämästä. Näitä yksilöitä täytyy tukea ja auttaa löytämään omalta tuntuva suunta, Nikula lopettaa.
