Kuluttajat lykkäävät suunnitelmiaan tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista nousevien korkojen ja hintojen takia, ilmenee Finanssialan teettämästä kansalaiskyselystä. Huoli nousevista koroista ja hinnoista on saanut 23 prosenttia vastaajista luopumaan hankinnoistaan. 35 prosentilla harkinta-aika on pidentynyt. Epävarmassa taloustilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että lainansaantia ei vaikeuteta entisestään esimerkiksi sääntelyllä. Korkojen ja hintojen nousu vaikuttaa erityisesti nuorten aikuisten suunnitelmiin. Sijoittajat ovat valmiita tyytymään maltillisempaan tuottoon lyhyellä aikavälillä, jos vähäpäästöisistä sijoituksista voi odottaa parempia tuottoja vaikkapa 10 vuoden päästä.
Kuluttajahintojen nousuvauhdin kiihtyminen ja korkojen nousu huolettaa yli puolta FA:n kansalaiskyselyyn vastanneista. 23 prosenttia vastaajista on luopunut suunnitelmistaan ja 35 prosentilla harkinta-aika on pidentynyt. Huolista kysyttiin myös kesäkuussa 2022, jolloin luvut olivat 18 ja 33 prosenttia.
Finanssiala ry:n (FA) teetti maaliskuun alussa Norstat Oy:llä kansalaiskyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten ajatuksia muun muassa säästämisestä ja sijoittamisesta sekä suurten hankintojen tekemisestä epävarmoina aikoina. 1.–7.3.2023 tehtyyn kyselyyn vastasi 2 013 henkilöä iältään 18–79 vuotta. FA:n teettämissä kansalaiskyselyissä huhti- ja kesäkuussa 2022 kysyttiin samoja kysymyksiä, ja tulokset ovat vertailtavissa niiden kanssa.
Kyselyn mukaan mitä nuorempaan ikäluokkaan mennään, sitä yleisempää on hintojen ja korkojen nousun vaikutus hankintoihin. Korkeimmillaan luku on 18–29-vuotiailla, joista peräti 64 prosenttia on luopunut suunnitelmistaan tai pidentänyt harkinta-aikaa.
”Kotitalouksien ja yritysten investoinnit pitävät koko Suomea liikkeessä. Finanssitoimiala on rahoittajana, sijoittajana ja vakuuttajana talouden verenkierto, jota ei pidä tukkia ylisääntelyllä ja uusilla taloudellisilla lisärasitteilla”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
FA vaatii, että tulevan hallituksen on sitouduttava pitämään finanssitoimialan sääntely nykyisellä tasolla eikä kansallisella lisäsääntelyllä pidä luoda alalle uusia rasitteita. Myöskään toimialan verotusta ei pidä kiristää. ”Muutenkin heikkenevässä taloustilanteessa on olennaista, että kuluttajien tärkeimpiä hankintoja ei vaikeuteta sääntelyä kiristämällä”, Ahosniemi toteaa.
Pankkisektorimme vahva ja terve – Euroopan pankkiunionilla vahvistettu pankkien häiriönsietokykyä
Suomalainen pankkisektori on vahvalla ja terveellä pohjalla. Finanssivalvonnan arvion mukaan suomalaispankkien vakavaraisuus hyvällä tasolla ja ylittää eurooppalaisen keskitason.
Ahosniemi muistuttaa, että finanssikriisin jälkeen on luotu paljon tarpeellista uutta rahoitusalaa koskevaa sääntelyä, jolla on vahvistettu pankkisektorin häiriönsietokykyä.
”Tästä on erinomaisena esimerkkinä Euroopan pankkiunioni, jonka tavoitteena on tukea rahoitusmarkkinoiden vakautta, heikentää pankkien ja valtioiden välistä kytköstä sekä edistää reilua kilpailua. Tämä on tärkeä muistaa nykyisessä tilanteessa, jossa Silicon Valley Bankin kaatuminen on herättänyt huolta pankkijärjestelmän toiminnasta laajemmin.”
Ilmastotavoitteet huomioivaa kansankapitalismia tarjolla tulevan hallituksen evääksi
”Suomen julkisen talouden rakenteet on luotu nykyistä suotuisamman väestö- ja talouskehityksen aikana, eikä julkisen sektorin rahoituspohja riitä enää ylläpitämään kaikkia julkisen sektorin tehtäviä. Valtiovarainministeriön tekemät kattavat meno- ja rakennekartoitukset osoittavat muun muassa, että kansalaisten omaehtoista varautumista ja omaa vastuunkantoa on vahvistettava”, Arno Ahosniemi toteaa.
FA tarjoaakintulevien hallitusneuvottelujen evääksi kansankapitalismia, joka mahdollistaa myös piensijoittajien osallistumisen pääomamarkkinoille. ”Säästöt luovat turvaa kansalaisille ja parantavat myös yhteiskunnan kantokykyä. Ne vauhdittavat myös talouden pyöriä. Kansankapitalismissa pystyy ottamaan huomioon myös kestävän kehityksen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan”, Ahosniemi sanoo.
FA:n kansalaiskyselyn mukaan tavalliset sijoittajat ovat valmiita tyytymään sijoituksen maltillisempaan tuottoon lyhyellä aikavälillä, jos vähäpäästöisistä sijoituksista voi odottaa parempia tuottoja vaikkapa 10 vuoden päästä. Tätä mieltä oli42 prosenttia vastaajista. Kesäkuussa 2022 tätä mieltä oli 45 prosenttia.
”Järkevä sijoittaja ajattelee pitkäjänteisesti. Esimerkiksi saastuttavat kohteet sijoituksina alkavat olla huomattava riski, joten viisas yksityissijoittajakin turvaa sijoituksensa huolehtimalla, että salkussa on kestävyyden huomioon ottavia kohteita”, Ahosniemi sanoo.
Hallitusneuvotteluissa on tehtävä linjauksia, jotka kannustavat säästämiseen ja sijoittamiseen. Tämä tarkoittaa, että yhdenmukaistettuun sijoitustuotteiden verotukseen ei nyt kosketa. Uudet kiristykset sijoittamisen verotuksen tuhoaisivat jo tehtyä työtä kansankapitalismin edistämiseksi.
Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, tarjoavatko sijoituksia kotimaiset vai ulkomaiset toimijat. Suomalainen finanssiala työllistää Suomessa ja maksaa veronsa Suomeen. Varsinkin rahastojen kansainvälinen kilpailu on kovaa. Suomalaiset sijoitusrahastot ovat vientituote, jonka toimintaedellytyksistä on huolehdittava.
Kotimaisten sijoitusrahastojen kansainvälistä kilpailukykyä on parannettava antamalla niille samat toimintamahdollisuudet kuin kilpailijamaissa. Suomessa on otettava käyttöön vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiömalli (SICAV) ja rahastojen osuusrekisterin pitää mahdollistaa paremmin erilaiset jakelukanavat. Näitä valmisteltiin työryhmässä jo 2016, mutta ne jätettiin jatkovalmisteluun. Asia ei ole edennyt päättyvällä vaalikaudella, joten nyt on uuden yrityksen aika.
