Kauppakamarien tuoreimmasta vientijohtajakyselystä selviää, että suomalaiset vientiyritykset ovat heränneet Kiinan kasvaviin riskeihin. Kaikista kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä 27 prosenttia on joko vähentänyt tai aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan. Kysely osoittaa, että yritykset tarkastelevat nyt kriittisesti tuotanto- ja arvoketjujaan ja työ niiden monipuolistamiseksi on aloitettu.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan mukaan Kiina-riski on syytä pitää hallittuna, mutta ovia ei kannata sulkea kokonaan, sillä suomalaista osaamista tarvitaan Kiinassa erityisesti korkeaan teknologiaan, digitalisaatioon, ympäristöön ja ilmastoon liittyvillä toimialoilla.
Kaikista kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä 27 prosenttia on joko vähentänyt tai aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan. Yrityksistä, joilla on liiketoiminnan kannalta kriittisiä Kiina-riippuvuuksia, 45 prosenttia vastasi vähentäneensä tai olevansa aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan.
Kyselyn mukaan 41 prosentilla vastanneista ei ole liiketoiminnan kannalta kriittisiä Kiina-riippuvuuksia
– Yritysten liiketoimintaympäristö on jo pitkään vaikeutunut Kiinassa. Maan sääntely-ympäristö on kiristynyt, protektionismi kasvanut ja pitkään jatkuneet kovat koronarajoitukset vaikeuttavat liiketoimintaa. Lisäksi poliittiset riskit ovat vahvassa kasvussa. Myös Suomessa yritykset ovat selkeästi heränneet monipuolistamaan tuotanto- ja arvoketjujaan ja täten vähentämään kriittistä Kiina-riippuvuuttaan. Se on pitkäjänteistä ja vaikeaakin työtä, koska koko läntinen maailma on vähentämässä samaan aikaan Kiina-riippuvuuttaan, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.
Toivakka korostaa, että tuotanto- ja arvoketjujen monipuolistaminen yrityksissä on erityisen tärkeää ja riskit on syytä pitää hallittuina, mutta ovia ei kannata sulkea kokonaan. Kiinan markkinat ovat valtavat ja niissä piilee suomalaiselle osaamiselle valtavasti potentiaalia erityisesti puhtaan teknologian, bio- ja kiertotalouden edistämisen parissa.
– Erityisesti puhtaat teknologiat ja muu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä osaaminen ovat toimialoja, joissa suomalaiset yritykset voisivat laajentua Kiinassa. Kiina on yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista, mutta myös monen suomalaisen yrityksen tuotantoa sijaitsee Kiinassa. Riskit on pidettävä hallittuina Kiinassa, mutta ovia ei kannata, eikä voi sulkea kokonaan, sanoo Toivakka.
Tuotanto- ja toimitusketjuja siirretään muualle
Kyselyssä kysyttiin myös, kuinka yritykset ovat vähentäneet tai aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan. Avoimissa vastauksissa yritykset kertovat siirtävänsä tuotanto- ja toimitusketjuja muualle, etsivänsä raaka-aineille vaihtoehtoisia toimittajia, ohjaavansa alihankintaa vahvemmin muille alueille ja välttämällä aktiivista rahoituskohteiden hankintaa Kiinasta.
Yritykset, jotka ovat vähentäneet tai aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan (27%), ovat kyselyn mukaan siirtämässä toimintoja tai tuotantoa erityisesti Eurooppaan. Myös Intia, Vietnam ja Indonesia kiinnostavat markkina-alueina.
– Vaihtoehtoisten raaka-aine tai muiden tavaratoimittajien löytyminen on hyvin hidasta, mutta kysely osoittaa, että työ on aloitettu. Kiina-riippuvuuden vähentäminen ei tapahdu hetkessä ja moni edelleen selvittää tapoja vähentää riippuvuuttaan geopoliittisesti haastavien maiden toimittajista. Työtä vaikeuttaa myös tavarantoimittajiin ja toimitusketjun osiin kohdistuvien vastuullisuusvaatimusten lisääntyminen, sanoo Toivakka.
Kauppakamarien vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 14.–16.11.2022. Kyselyyn vastasi 123 yritystä. Vastanneet yritykset olivat merkittäviä vientiä harjoittavia työnantajayrityksiä eri puolilta Suomea.
