Keskuskauppakamarin kyselyn perusteella lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi kasvaneiden kuljetuskustannusten heikentäneen logistista kilpailukykyään. Hallituksen budjettiriihessä päättämä väylämaksujen nosto tekee tilanteesta entistä tukalamman. Keskuskauppakamarin mielestä väylämaksusta olisi pitänyt luopua kokonaan. Lisäksi kyselyssä esille nousi yritysten huoli liikenneinfran kunnon ja palvelutason heikentymisestä. Myös kansainvälisten kuljetusten toimitusketjujen sujuvuuden arvioitiin heikentyneen.
Yritysten näkemyksiä logistiikan kilpailukykytekijöiden viimeaikaisista muutoksista selvitettiin osana Kauppakamarien talouskyselyä. Lähes kaksi kolmososaa vastaajista arvioi kuljetuskustannusten kasvun heikentäneen logistista kilpailukykyään.
”Venäjän kautta kulkeutuvien reittien sulkeuduttua Itämeren merkitys Suomen ulkomaankuljetuksissa on entisestään kasvanut. Hallituksen valmistelema väylämaksujen nosto lisäisi meriliikenteen kustannuksia noin 35 miljoonalla eurolla vuodessa. Vallitsevassa suhdanteessa väylämaksuja ei tulisi nostaa, jotta elinkeinoelämän kilpailukyky ei entisestään heikkenisi kustannusten nousun takia. Pikemminkin väylämaksu olisi pitänyt poistaa kokonaan”, Kalenoja toteaa.
Tarve liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamiselle kasvaa
Suomella on liikenneinfrassa huomattavasti korjausvelkaa. Väyläviraston tuoreen selvityksen perusteella väyläverkon korjausvelka on kasvanut noin 4,2 miljardiin euroon. Liikenneverkon kunto ja tiestön palvelutaso nousevat huolen aiheena esiin myös yrityskyselyn tuloksissa. Noin 60 prosenttia vastaajista arvioi liikenneinfran kunnon ja palvelutason heikentyneen viime vuosina.
Liikenneinfraan tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän, jotta korjausvelkaa voitaisiin lyhentää. Esimerkiksi Ruotsissa panostukset tie- ja ratainfraan ovat kuluvalla vuosikymmenellä lähes kolminkertaiset Suomeen nähden. Liikenneverkon rahoitukseen tulisi luoda kestävä rahoituspohja, joka kattaa perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen tarpeet. Keskuskauppakamari on ehdottanut päätieverkon yhtiöittämistä, jotta miljardien tieinvestoinnit voitaisiin toteuttaa etupainotteisesti.
”Pelkällä budjettirahoituksella ei ilman huomattavia tasokorotuksia ole mahdollista varmistaa väyläverkon ylläpidon ja kehittämisen resursseja. Valtion talouden haasteena ovat samaan aikaan myös liikenteen sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden yleistymisen kautta alenevat liikenteen verotulot”, Kalenoja sanoo.
Liikenteen verokertymän sulaessa tarve liikenteen verotuksen ja rahoituksen laajalle kokonaisuudistukselle on ilmeinen. Liikenteen verotus heijastuu yritysten kustannuskilpailukykyyn sekä liikkumismahdollisuuksiin ja saavutettavuuteen. Liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamisen tavoitteena tulee olla, että liikkumismahdollisuudet ja Suomen logistinen kilpailukyky paranevat, liikenneinfrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen resurssit on taattu ja liikennesektorin käyttövoimamurros nopeutuu.
“Tulevaisuudessa älykäs aikaan, paikkaan ja ajettujen kilometrien määrään perustuva verotus on oikein toteutettuna oikeudenmukainen vaihtoehto nykyiselle verojärjestelmälle. Osana verouudistusta tulisi suunnitella myös liikenteen päästökaupan huutokauppatulojen kohdentaminen liikennesektorin kustannustehokkaisiin päästövähennystoimiin”, Kalenoja toteaa.
Kauppakamarien talouskyselyn tulokset löydät täältä
