Insinööriliiton ja Tekniikan Akateemisten tuore kysely Suomessa työskenteleville kansainvälisille asiantuntijoille puhuu karua kieltä siitä, miten maan hallituksen maahanmuuttopolitiikka näyttäytyy Suomen havittelemille kansainvälisisille osaajille. ”Nyt tarvitaan selkeä suunnan muutos ja signaali osaajille siitä, että heitä ei haluta potkia pois maasta vaan päinvastoin pitää heidät täällä”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kyselystä selviää, että kansainväliset asiantuntijat ovat huolestuneita Suomen maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta eivätkä usko, että Suomi tulevaisuudessa houkuttelee nykyistä enemmän kansainvälisisiä osaajia.
“Siksi lakiesitystä 3 kuukauden säännöstä pitää rukata ja toimet pitää käynnistää sähköisen, sujuvamman maahantulon edistämiseksi”, sanoo Pulkkinen.
Keskuskauppakamari on juuri jättänyt oman lausuntonsa niin kutsutusta kolmen kuukauden säännöstä. Esityksessä ehdotetaan ulkomaalaiselle työntekijälle 3 tai 6 kuukauden suoja-aikaa työnhakuun, minkä jälkeen häntä voitaisiin vaatia poistumaan maasta.
”Esitetty suoja-aika on edelleen liian lyhyt. Suoja-aikaa pidentämällä ehdotetusta voisimme varmistaa, ettei Suomi menetä osaavia tekijöitään eikä mainettaan houkuttelevana työskentelymaana. Valtaosa Suomeen muuttaneista työntekijöistä työllistyy joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa uudelleen työmarkkinoille tai muuttaa itse toiseen työskentelymaahan ilman tarvetta valtion väliintulolle”, Pulkkinen sanoo.
Lausunnossaan Keskuskauppakamari kritisoi myös esitettyä työnantajan ilmoitusvelvollisuutta.
”Työnantajalle säädettävän ilmoitusvelvollisuuden sijaan tulisi säätä työttömäksi jääneelle velvollisuus kirjautua työnhakijaksi. Näin työnantajaan kohdistuva byrokratiarasite ei kasvaisi nykyisestä. Tässä mallia tulisi ottaa esimerkiksi Tanskasta tai Norjasta, jossa ilmoituksen työnhakijaksi siirtymisestä tekee työntekijä itse”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin mielestä jo pelkkä hallitusohjelmassa päätetyn lainsäädännön peruuttaminen ei kuitenkaan riitä, vaan on aidosti tartuttava toimiin, joilla edistetään osaajien sujuvaa maahantuloa. Nyt maahan tulevaa henkilöä perheineen pompotellaan monella eri luukulla, kun sähköinen tunnistautuminen ei ole mahdollista, ja digitaalisen maahantulon edistäminen on pistetty jäihin. ”Työnantajalle tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kausityöntekijöitä joudutaan pohjoisessa kuljettelemaan milloin Rovaniemelle pankkiin, milloin Ouluun verotoimistoon ja voi mennä viikkoja, ennen kuin ensimmäinen palkka pystytään maksamaan työntekijän tilille. Sehän on ihan kaikkien ajan haaskausta, kun henkilön vahvan tunnistautumisen voisi tehdä lentokentällä maahan tullessa ja sen jälkeen asiat hoitaa sähköisesti”, Pulkkinen sanoo.
