Kauppakamarin vientiasiakirjatilastot osoittavat, että vienti piristyi hieman heinäkuussa synkeähkön kevään jälkeen. Kauppakamarien myöntämien vientiasiakirjojen määrä kasvoi heinäkuussa seitsemän prosenttia viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Viennin piristyminen heinäkuussa herättää toivoa mahdollisesta käänteestä Suomen viennissä. ”Odotamme kuitenkin elokuun lukuja, jotta voimme arvioida, onko kyseessä todella käänne,” toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kauppakamarien tilastoista selviää, että heinäkuussa alkuperätodistusten kysyntä kasvoi erityisesti Ukrainaan, Vietnamiin, Intiaan ja Qatariin suuntautuvassa viennissä. Ukrainaan suuntautuvan viennin osalta alkuperätodistusten määrä on ollut koko vuoden ajan nousussa. Tammi-heinäkuussa niitä oli haettu 38 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
”Vientimarkkinoiden elpyminen on Suomen talouden kannalta elintärkeää. Vaikka heinäkuun positiiviset luvut tuo toivoa siitä, että Suomen viennin osalta olisi tapahtumassa käänne, vasta elokuun luvuista voidaan arvioida, onko kyseessä vain tilapäinen piikki vai viennin kääntymiseen viittaava suuntaus,” sanoo Romakkaniemi.
Kauppakamarit myöntävät alkuperätodistuksia yrityksille, jotka vievät tavaraa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle. Luvut eivät ole siten yhteneväisiä tullin tilastojen mukaan, mutta kertovat suunnan. Tullin tilastot, jotka sisältävät viennin myös EU-maihin, valmistuvat kuukauden viiveellä.
Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana myönnettiin yhteensä 23 961 vientiasiakirjaa, mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisen rajua lasku oli tämän vuoden maaliskuussa, jossa vientiasiakirjoja myönnettiin edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna noin 30 prosenttia vähemmän.
”Vaikka kuukausittaiset vaihtelut ovat aina olleet suuria niin alkuvuoden ensimmäisestä puoliskosta on nähtävissä se, että Suomen vienti romahti erityisesti kevään poliittisien lakkojen takia, jotka keskeyttivät viennin lähes kokonaan. Heinäkuun positiivinen vire on erittäin tervetullut ja toivotaan, että vienti ja kasvu muualla Euroopassa auttaa myös Suomen talouden tukevaan kasvuun”, toteaa Romakkaniemi.
Euroopan unionin yleinen alkuperätodistus (Certificate of Origin) osoittaa ensisijaisesti tavaran alkuperän, jotta kohdemaassa voidaan toimia tullaus- tai kaupallisten määräysten mukaisesti. Alkuperätodistuksia myöntävät kaikki Suomen 19 kauppakamaria, ja Keskuskauppakamari vastaa alkuperätodistusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä.