– Suomessa on saatava voimaan vastaava lainsäädäntö kuin Ruotsissa, jotta verovarat käytetään tehokkaasti ja läpinäkyvyys ehkäisee väärinkäytöksiä, peräänkuuluttaa Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Ruotsissa julkisomisteiset inhouse-yhtiöt kuuluvat julkisuuslain piiriin silloin, kun ne saavat yli 50 % tuloistaan kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön “omistaja-asiakkaaltaan”.
Suomen ohjelmistoala on yhä enemmän huolissaan tilanteesta, jossa julkisyhteisöjen omistamat inhouse-yhtiöt toimivat vailla julkisuuslain takaamaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
– Verovarojen käytön on oltava tiedossa ja tarkastettavissa. Ei voi mitenkään olla oikein, että avoimesti ja omilla rahoillaan toimivat yritykset joutuvat kilpailemaan sellaisten julkisomisteisten yritysten kanssa, joilla sivuutetaan hankintojen kilpailutukset ja joiden veroeurojen käytön tehokkuudesta tai tehottomuudesta ei kukaan saa tietoja. Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti juuri tällainen: Suomen yli 300 kunnasta vain runsaat 50 on julkaissut ostolaskunsa. 21 sairaanhoitopiiristä laskunsa on julkaissut vain kaksi, lataa Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Ohjelmistoala näkee tilanteen samansuuntaisena kuin suuret monialaiset yrittäjäjärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä Suomen Yrittäjät
– Julkiset toimijat eivät saisi kikkailla hankintalailla. Nythän näin tehdään jatkuvasti, kun julkisyhteisöt ostavat palveluja osin jopa alle prosentin ”omistamiltaan” inhouse-yhtiöiltä ilman kilpailutuksia. Sen lisäksi, että virkamiehet altistavat näin toimiessaan itsensä virkavirheelle, jää tässä veroverojen käytön tehokkuus pimentoon veronmaksajilta. Ymmärrämme siis erittäin hyvin EK:n ja Suomen Yrittäjien näkemykset kilpailun tervehdyttämisestä puuttumalla monin tavoin julkisomisteisten yhtiöiden asemaan, toteaa Roiha.
Ei lasta pesuveden mukana – julkisuuslailla liikkeelle
Roihan mukaan asiassa on kuitenkin herkkä tasapaino – kaikkea ja kaikkia ei voi tunkea samaan muottiin.
– Itse haluamme erityisesti painottaa julkisuuslain merkitystä. Haluamme yksinkertaisesti tietää, käytetäänkö verovarat diileissä inhouse-yhtiöiden kanssa tehokkaasti vai tehottomasti. Nyt kukaan ei tiedä. Yli 80% kunnista ei julkaise ostodataansa, ja inhouse-yhtiöihin ei julkisuuslaki yllä.
Ohjelmistoalalla ei siis ole sinänsä mitään asiakasomistajilleen aitoa lisäarvoa tuottavia inhouse-yhtiöitä vastaan, korostaa Roiha.
– Jos IT-alan inhouse-yhtiöt toimivat oikein, ne auttavat sekä IT-ratkaisuja tarvitsevia julkisen sektorin organisaatiota että yksityisen sektorin yrityksiä, jotka ratkaisuja tarjoavat. Niin kuin kaiken modernissa verovaroin kustannetussa yhteiskunnassa, myös kuntien, sairaanhoitopiirien ja hyvinvointialueiden toiminnan inhouse-yhtiöiden kanssa pitää kuitenkin olla avointa ja läpinäkyvää.
Roiha vääntää monimutkaisen asetelman vielä rautalangasta:
– Kun julkisen sektorin toimijoilla on hyvin samankaltaisia ostotarpeita, keskitetty ostaminen voi olla viisasta. Hansel on hyvä ja toimiva esimerkki tästä Suomessa. Samaten projektinhallinta ja tuki voi olla fiksua keskittää. Mutta avainasia on tämä: ilman avoimuutta ja läpinäkyvyyttä inhouse-markkina ei toimi, joten julkisuuslaki on välttämätön työkalu.
Ohjelmistoala toivoo maltillista etenemistä – kunhan todella edetään.
– Aloitetaan siis julkisuuslaista. Pidemmälle menevät toimet voisivat rikkoa tasapainon, eikä lasta saisi päästää pesuveden mukana. Julkisuuslailla säilyttäisimme hyödyt, mutta torjuisimme haitat. Toisaalta, jos julkisuuslakia ei saada korjattua, pitää tilannetta miettiä jo laajemmin.
